Uusia hoitoja testataan jo – faagit auttavat nujertamaan sairaalabakteereita

Tiedeykkönen 5.10.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Antibiooteille vastustuskykyisten sairaalabakteerien kehittyminen on maailmanlaajuisesti iso ongelma. Tämän vuoksi tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet viruksista, faageista, joilla niitä voitaisiin tappaa. Ihan samaan tapaan kuin ihmisten keskuudessa kiertää syksyisin monenlaisia flunssaviruksia, myös bakteerit voivat saada virustartunnan – ja kuolla siihen. Nyt tutkijat valjastavat näitä bakteerinsyöjiä eli faageja hyötykäyttöön.

Tiedeykkösessä yliopistolehtori Lotta-Riina Sundberg kertoo, millaista jatkuvaa kilpajuoksua elämä mikrobien maailmassa on: faagit nujertavat bakteereita ja bakteerit puolestaan jatkuvasti kehittävät vastutuskykyä niitä vastaan. Molemmat muokkaavat alituisesti perimäänsä, jotta pärjäisivät kisassa.

Sunberg ryhmineen tutkii, miten faageja voitaisiin käyttää kalanviljelyssä estämässä haitallista flavobakteeria. Laboratoriovierailulla tutkimusavustaja Kati Mäkelä kertoo, miten faageja viljellään.
Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuori tutkii pahamaineisia sairaalabakteereita. Hän kertoo, miten bakteerit kehittyvät vastutuskykyisiksi antibiooteille. Jalasvuori etsii bakteereita tappavia faageja jätevedestä. Hän kehittää keinoa, joilla voitaisiin hoitaa esimerkiksi vaikeita haavatulehduksia, joihin mitkään antibiootit eivät enää tepsi.

Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Aivot alkavat rappeutua jo 30-vuotiaana, mutta oppimiskykyä voi ylläpitää elämätavoilla ja aivoharjoituksilla

Tiedeykkönen 21.8.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Vanha koira ei opi uusia temppuja – vai oppiiko? Aivoissa alkaa jo kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen syntyä rakenteellisia muutoksia. Myös kyky käsitellä aistihavaintoja heikkenee. Eläkeiässä rappeutuminen vain kiihtyy.

Tätä kehitystä voidaan hidastaa elämäntavoilla, kuten liikunnalla. Myös uni on välttämätön lääke, sillä nukkuessa päivän mittaan opittu painuu pysyvästi mieleen. Käytännön apua oppimiseen ja muistihaasteisiin voi löytyä erilaisista muistitekniikoista ja tarkkaavaisuusharjoituksista.

Toimittaja Mari Heikkilä vierailee Jyväskylän yliopiston monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa. Haastateltavina ovat psykologian laitoksen yliopistotutkija Piia Astikainen, yliopistonopettaja Juho Strömmer ja aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

Vierailulla selviää, miten tutkijat pääsevät EEG- ja MEG-laitteilla kurkistamaan ihmisen pään sisälle. Laitteet kertovat välittömästi, missä kohtaa aivoja sähköimpulssit kulloinkin kiitävät.

Tilastotieteessä pitää osata tulkita – jäätelönsyönti ei lisää haiden hyökkäyksiä

Tiedeykkönen 29.5.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Viisi kuppia kahvia päivässä vähentää dementiaa, pitkät ihmiset ovat älykkäämpiä kuin lyhyet ja niin edelleen. Uutisissa vilisee jos jonkinmoisia tutkimustuloksia. Tiedeykkösessä keskustellaan tänään Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmanderin kanssa, miten tutkimustulosten luotettavuutta voidaan arvioida.

Matkan varrella selviää muun muassa, mitä eroa on korrelaatiolla ja kausaliteetilla, mitä tarkoittaa p-arvo ja miksi kaksoissokkokokeet eivät sovi kaikkeen. Samalla selviää, millaisia asioita tilastotieteilijät tutkivat. Piipahdamme myös tilastotieteen yliopistonlehtori Salme Kärkkäisen työhuoneessa katsomassa kuvia pohjaeläimistä ja kuulemme, miksi tilastotieteilijä on niistä kiinnostunut.

Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

 

Avaruusromua on liikaa – törmäykset uhkaavat toimivia satelliitteja ja tulevaisuuden avaruusmatkailua

Tiedeykkönen 4.5.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat 1950-luvun lopulla ampuivat ensimmäiset satelliittinsa maata kiertävälle radalle, sinne on singottu niitä yli 7000. Toimivia satelliitteja on reilu 1000, joten suuri osa maata kiertävistä kappaleista on nykyisin romua.

Lisäksi avaruudessa on iso määrä satelliiteista hajonneita metallikappaleita. Yli 10 cm kokoisia roskia on noin 29 000 ja tätä pienempiä yli 166 miljoonaa. Tämä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. 

Yksi romusatelliitti, joka pitäisi saada pois avaruudesta, on ESAn rakentama kaukokartoitussatelliitti Envisat, joka ammuttiin avaruuteen 2002. Se ehti toimia kymmenen vuotta, kunnes se vaurioitui. Nyt tuo linja-auton kokoinen satelliitti kiertää vaienneena romuna maata polaariradalla, joka on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä satelliittiradoista.

Ohjelmassa keskustellaan avaruusromusta laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin kanssa. Hän johtaa kestävän avaruustekniikan ja -tieteen huippuyksikköä, joka etsii ratkaisuja romuongelmaan.

Yksi mahdollinen menetelmä tehtävänsä toteuttaneiden satelliittien poistamiseen on plasmajarru. Siitä kertoo keksinnön kehittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen.
Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Lintujen kevätmuutto – Suomeen tulee uusia lintulajeja, mutta monet perinteiset lajit ovat taantumassa

Tiedeykkönen 24.4.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt.
Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

 

Modernia maailmaa ei olisi ilman katalyyttejä – ja nyt niillä tehdään jätteestäkin arvotavaraa

Tiedeykkönen 27.3.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Ilman katalyyttejä maailma näyttäisi ihan erilaiselta. Monia nykyisin käytössä olevia tavaroita ei voitaisi valmistaa: meiltä puuttuisivat esimerkiksi polttoaineet ja lannoitteet.

Viime vuosina katalyyttien merkitys on vain kasvanut, kun halutaan vähentää teollisen valmistuksen energiankulutusta ja hukkaa. Ne auttavat kehittämään ympäristöystävällisempää vihreää kemiaa.
Katalyyttien avulla voidaan esimerkiksi valmistaa hajoavia biomuoveja ja vähentää siten muovijätteen määrää. Ne mahdollistavat myös uudenlaisia tapoja tuottaa energiaa ja sitoa ilmakehässä olevia kasvihuonekaasuja.

Jyväskylän yliopistossa tutkijat kehittävät parhaillaan katalyyttien avulla keinoja, joilla biojätteestä voitaisiin jalostaa arvokkaita kemikaaleja ja polttoaineita.

Katalyyttien hyödyntämisestä keskustelevat toimittaja Mari Heikkilä ja fysikaalisen kemian professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopistosta. Haastateltavana on myös orgaanisen kemian professori Petri Pihko, joka kertoo, miten katalyyttejä tutkitaan käytännössä.

Fysiikan viime vuoden läpimurrot – tähtien törmäys synnytti planeetan verran kultaa ja platinaa

Tiedeykkönen 9.3.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Viime vuonna fysiikan alalla tapahtui jänniä. Elokuussa tutkijat bongasivat gravitaatioaaltoja mittaavien laitteiden avulla harvinaisen tapahtuman, neutronitähtien törmäyksen. Kaukana avaruudessa tapahtunut jysäys toi meille uutta tietoa gravitaatioaalloista ja gammasädepurkauksista. Lisäksi se tuotti muutaman maapallollisen verran platinaa ja kultaa.

Keskustelemme tästä ja muista fysiikan vuoden 2017 läpimurroista Jyväskylän yliopiston kosmologian professori Kimmo Kainulaisen kanssa. Ohjelmassa selviää muun muassa, millainen on tähtien elinkaari, miten syntyy mustia aukkoja ja miksi hiukkasfyysikot ovat olleet selvittämässä Egyptin pyramidin rakennetta. Kuulemme myös, millaista on kosmologin työ. Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Tiedeykkönen 16.2.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Biologiassa sukupuoliraja on häilyvä

Kromosomit eivät aina kerro, kuka on nainen ja kuka on mies. Kautta aikojen on syntynyt lapsia, joilla sukupuolikromosomit ovat poikkeavia. Esimerkiksi pitkällä miehellä voi tietämättään olla ylimääräinen Y-kromosomi. Joskus syntyy poika, jolla on tytön kromosomit – tai päinvastoin. Evoluutioekologian professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta kertoo sukupuolen määräytymisestä biologian näkökulmasta. Samalla kuullaan eläinmaailman ihmeellisyyksistä, kuten neitsellisestä lisääntymisestä.

Ohjelman toisessa osassa käydään katsomassa uinuvia perhosentoukkia. Mappes ryhmineen tutkii Täpläsiilikäs-perhosten varoitusvärejä sekä niiden tuottamia pahanhajuisia kemikaaleja, joilla ne karkottavat kimppuunsa hyökkäävät pedot. Niskarauhasesta ruiskautetut tipat saavat sinitiaisen pudistelemaan päätään ja peräpäästä lähtevä hajupommi karkottaa muurahaiset.
Haastateltavana professori Johanna Mappes ja erikoislaboratoriomestari Kaisa Suisto. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Matematiikan vaikeat yhtälöt kiehtovat – yksi miljoonan dollarin ongelma ratkaistu, kuusi jäljellä

Tiedeykkönen 12.1.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Matematiikassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, joita tutkijat ovat pähkäilleet jo vuosikymmeniä. Seitsemän niistä tunnetaan nykyisin Millenium-ongelmina, joiden ratkaisijoille on luvattu miljoonan dollarin palkkiot.

Millaisia nämä matematiikan suuret ongelmat oikein ovat – ja miksi niiden ratkaiseminen on niin vaikeaa? Mitä hyötyä ratkaisuista on? Näihin kysymyksiin vastaa Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salo. Kuulemme myös tarinan Grigori Perelmanista, joka vuonna 2002 ratkaisi ensimmäisenä yhden Millenium-ongelmista, mutta ei huolinut rahapalkintoa.

Salo itse tutkii inversio-ongelmia, joiden selvittäminen auttaa parantamaan lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä. Kuuma aihe tutkimusalalla on Harry Potterista tuttujen näkymättömyysviittojen kehittäminen. Näyttäisi siltä, että se voi jonain päivänä olla mahdollista.
Ohjelmassa tutustutaan myös matemaatikon arkeen ja murretaan stereotypioita. Toimittajana on Mari Heikkilä.

 

Hyperspektrikamera näkee maalauksen alle – voi paljastaa taideväärennöksen

Tiedeykkönen 18.10.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Jopa yli puolet markkinoilla kiertävistä taideteoksista on väärennöksiä, joten ongelma on laaja. Tiedeykkösessä selvitetään, miten taideväärennökset paljastuvat nykyisillä taidehistorian, fysiikan ja kemian menetelmillä.

Jyväskyläläistutkijoiden poikkitieteellinen projekti keräsi taannoin kansainvälistä huomiota, kun BBC uutisoi, että he olivat todistaneet aidoksi Claude Monet’n maalaukseksi Serlachius-museoiden teoksen. Signeeraus löytyi hyperspektrikameran avulla maalikerrosten alta.

Ohjelmassa kuulemme, miksi taideteosten tutkijat analysoivat alkuaineita ja miten he pystyvät näkemään maalikerrosten alle. Samalla paljastuu, miksi Pariisin taidemuseo Louvren alakerrassa on hiukkaskiihdytin.

Haastateltavina ovat Recenartin toimitusjohtaja, taidehistorioitsija Tiina Koivulahti, kemisti Juhani Huuskonen ja fyysikko Mikko Laitinen. Ohjelmaa toimittaa Mari Heikkilä.

Nanotiedettä – tulevaisuudessa saatamme nähdä kultaleimatun viruksen matkan soluun

Tiedeykkönen 19.9.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kaupoissa on jo nanosuksia, nanohiukkasia sisältäviä aurinkovoiteita ja likaantumattomia paitoja, mutta tulevaisuudessa nanotieteen tutkimus voi tuoda vaikkapa keinoja, joilla lääkeaineet saadaan kuljetettua suoraan syöpäsoluihin. Tai ehkä pääsemme kulkemaan näkymättömyysviitan alla kuin Harry Potter konsanaan.

Ohjelmassa kiertelemme Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laboratorioissa ja keskustelemme nanotieteen kuumista tutkimusaiheista, kuten grafeenista ja DNA-origameista. Ohjelmassa selviää myös, millainen on maailman pienin kultaketju.

Haastateltavina ovat Nanotiedekeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, fysikaalisen kemian professori Mika Pettersson sekä yliopistonlehtori Jussi Toppari.

Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Professorin mukaan Suomen metsiensuojelussa mennään päin puuta

Tiedeykkönen 30.6.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Tutkijat allekirjoittivat maaliskuussa 2017 julkilausuman, jossa vastustivat hallituksen aikeita lisätä metsähakkuita. Tiedeykkösessä on haastateltavana yksi vetoomuksen kirjoittajista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
Metsäretken lomassa keskustellaan metsiensuojelusta, luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisista eläimistä, kuten kaupunkien liepeillä asustelevista liito-oravista. Kotiaho kertoo metsien ja soiden ennallistamisesta sekä siitä, miksi pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma lopulta vesittyi.
Kotiaho edustaa Suomea kansainvälisessä biodiversiteettipaneelissa, joka on ilmastopaneelin sisar. Hän kertoo, millaista työtä ryhmä tekee ja miltä ympäristönsuojelun tila näyttää maailmanlaajuisesti.
Ohjelman loppupuolella päästetään lampaat kesälaitumelle ja istahdetaan Metsähallituksen kehitysjohtaja Jussi Päivisen kanssa puhumaan perinneympäristöjen suojelusta. Toimittaja Mari Heikkilä.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna