Radio

Olen vuodesta 2017 lähtien tehnyt Yle Radio 1 -kanavalle Tiedeykkönen-ohjelmia. Teen ohjelmia pääasiassa luonnontieteiden, matematiikan, psykologian ja tekniikan alalta.

  


Äärettömyys haastaa ihmisen äärellisen ajattelukyvyn – käsitteen ymmärtäminen on vienyt matematiikkaa eteenpäin

Tiedeykkönen 3.11.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.


“Äärettömyys on ihmisen äärelliselle älylle käsittämätön”, kerrotaan Galileo Galilein todenneen. Antiikin kreikassa äärettömyyttä jopa pelättiin. Matematiikassa äärettömyys saatiin kesytettyä 1800-luvulla. Georg Cantor ymmärsi, että äärettömyyksiä on eri suuruisia ja hän kehitti menetelmän luokitella niitä. Mutta miten äärettömyys nykyisin käsitetään matematiikassa? Millaisia ovat eri suuruiset äärettömyydet? Ja mitä hyötyä tutkimuksesta on ollut? Äärettömyyteen liittyvät myös fraktaalit, loputtomasti jatkuvat geometriset muodot. Niitä löytyy myös luonnosta, kuten romanesco-kaalista, puista tai rantaviivasta. Mutta miten fraktaalit muodostuvat miksi ne kiinnostavat matemaatikkoja? Mitä hyötyä niiden tutkimisesta on? Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck ja Oulun yliopiston matematiikan professori Maarit Järvenpää. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Fermin paradoksi: Eikö meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten?

Tiedeykkönen 20.10.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

“Mutta missä kaikki ovat?” Näin huudahti aikoinaan fyysikko Enrico Fermi, joka vuonna 1950 pohti kollegoidensa kanssa sitä, onko muualla avaruudessa älyllistä elämää. Sittemmin kuuluisaksi tulleen kysymyksen taustalla oli tieto siitä, että pelkästään omalla galaksillamme linnunradalla on arviolta 200-500 miljardia tähteä, joista yksi on oma aurinkomme. Siten pitäisi myös löytyä useita sellaisia planeettoja, joilla elämän kehittyminen, ja edelleen älyllisen elämän kehittyminen, olisi mahdollista. Ottaen huomioon, että maailmankaikkeus on noin 13,8 miljardia vuotta vanha, sivilisaatioita olisi pitänyt ehtiä kehittyä jo tuhansia. Fermin johtopäätös oli, että meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten. Onko tosiaan niin, ettei missään muualla valtavassa maailmankaikkeudessa ole älyllistä elämää vai mikä voisi selittää sen, että emme ole havainneet mitään? Entä jos älyllistä elämää on muualla, miten voimme saada siihen yhteyden? Haastateltavina ovat avaruustieteiden tutkimusprofessori Ari-Matti Harri Helsingin yliopistosta sekä avaruustieteen ja teknologian professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kvanttielektroniikka tarvitsee suprajohtavia, lähes näkymättömiä SQUIDEja

Tiedeykkönen 1.9.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Suprajohteisiin liittyy paljon potentiaalia ja suuria odotuksia. Suprajohteet ovat aineita, joissa sähkö kulkee ilman vastusta. Toistaiseksi suprajohteet toimivat vain hyvin kylmissä lämpötiloissa, ja niiden valmistamiseen ja hyödyntämiseen liittyy monia haasteita. Kvanttielektroniikan peruskomponentteja ovat suprajohtavat magnetometrit eli SQUIDit, joita tutkitaan ja valmistetaan VTT:llä Otaniemessa. Ne ovat niin pieniä laitteita, ettei niitä voi paljain silmin nähdä. Ne valmistetaan puhdastiloissa, joissa pölyhiukkasia ei sallita. SQUIDeja käytetään aivokuvatamislaitteessa, jolla voidaan paikantaa epilepsiakohtausten syntylähteitä aivoissa. Sitä varten ne jäähdytetään nestemäisellä heliumilla lähelle absoluuttista nollapistettä, satojen pakkasasteiden lämpötiloihin. SQUIDejä hyödynnetään myös muun muassa avaruuteen lähetettävissä teleskoopeissa, kvanttitietokoneissa ja uusien malmiesiintymien etsimisessä. Haastateltavina ovat VTT:n johtava tutkija Mikko Kiviranta ja emeritusprofessori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Ihminen on luonnostaan sosiaalinen, mutta sotaisa otus

Tiedeykkönen 14.7.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Sotauutisten perusteella voisi päätellä, että ihminen ei kykene ajattelemaan kuin omaa etuaan. Mutta onko ihminen lähtökohtaisesti itsekäs ja verenhimoinen toisia ihmisiä kohtaan — millainen ihminen on luonnostaan? Miten sosiaalinen, sopuisa tai sotaisa? Ja mitä tiedetään varhaisten esi-isiemme käyttäytymisestä? Haastateltavina ovat ekologian ja evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa Turun yliopistosta sekä biologisen antropologian ja bioarkeologian dosentti, yliopistotutkija Markku Niskanen Oulun ylopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihminen on luonnostaan mässäilijä – mutta istuminen on meille vierasta

Tiedeykkönen 7.7.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tekoäly tunnistaa lintujen äänet ja supertietokone ennustaa lajimäärien kehittymistä

Tiedeykkönen 23.5.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Muuttolintujen-kevät kännykkäsovelluksessa kuka tahansa voi helposti nauhoittaa linnun laulua, minkä jälkeen saa tiedon, mikä lintu lauloi. Miten tämä lintulajit tunnistava tekoäly toimii? Viime aikoina on puhuttu lintukadosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Mutta miten lintujen ja muiden eliöiden määrät tiedetään ja osataan tehdä ennusteita tulevaisuudesta? Haastateltavana tilastotieteen väitöskirjatutkija ja tekoälykehittäjä Patrik Lauha Helsingin yliopistosta ja matemaattisen ja tilastollisen ekologian akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Tuulivoimalabuumi on käynnissä, mutta riittävätkö metallit ja saadaanko tuuli talteen?

Tiedeykkönen 21.4.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi Suomessa jopa 75 prosenttia vuonna 2022. Yhden vuoden aikana nimellistehoa tuli lisää 2430 megawattia, 800 MW enemmän kuin tuotantoteho Olkiluoto 3 ydinreaktorissa, jota rakennettiin 17 vuotta. Tuulivoiman yksi iso haaste on, että sähköä saadaan vain silloin, kun tuulee. Millaisia keinoja tuulisähkön varastointiin on näköpiirissä? Miten tuulivoimalat ylipäätään toimivat ja mitä uutta teknologiaa on luvassa? Entä riittävätkö metallit, kun tuulivoimalabuumi jatkuu? Miten vihreää tuulivoima oikeasti on? Haastateltavana on energia- ja sähköjärjestelmien asiantuntija, dekaani Olli Pyrhönen LUT-yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Paasto naksauttaa elimistön aineenvaihdunnan uuteen moodiin

Tiedeykkönen 4.4.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Mitä paaston aikana tapahtuu elimistössä? Ihmiselimistö on sopeutunut yöaikaiseen paastoon: vaikka öisin ei tule ruokaa, verensokeri eli glukoosipitoisuus pystytään pitämään tietyissä rajoissa. Sitä varten elimistössämme on glukoosivarastoja. Kun ihminen on syömättä pidempään eli paastoaa, elimistön energiavarastot ehtyvät ja elimistö siirtyy paastomoodiin, ketoosiin. Sama ilmiö tapahtuu laihduttajille mainostetussa ketogeenisessa ruokavaliossa. Millainen tila ketoosi on, miten nopeasti siihen päädytään? Onko ketoosin väitetyille hyville vaikutuksille tieteellistä pohjaa? Kannattaako ajoittainen paastoaminen terveydellisistä syistä? Haastateltavana on ravitsemustieteen apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tekoäly perustuu todennäköisyyslaskentaan ja muokkaa itse itseään

Tiedeykkönen 10.3.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Tekoälybotti ChatGPT ehdotti tämän jakson kuvaustekstiksi seuraavaa: “Onko tekoäly yhtä pelottava kuin Terminaattori, vai voimmeko luottaa siihen auttamaan meitä tulevaisuudessa? Ohjelmamme aikana tarkastelemme, miten tekoäly toimii ja kuinka sitä käytetään eri aloilla. Joten istu mukavasti, nosta äänenvoimakkuutta ja valmistaudu syventymään tekoälyn kiehtovaan maailmaan. Toivomme, että saat uusia oivalluksia tekoälystä ja sen tulevaisuudesta.” Miten tekoäly toimii ja miten sen koodaaminen poikkeaa tavallisen tietokoneohjelman tekemisestä? Miten ohjelma oppii muuttamaan toimintaansa? Tekoäly ChatGPT osaa välillä vastata hyvinkin ihmismäisesti, mutta puhuu toisinaan täyttä palturia. Ja miten tekoälyohjelma voidaan opettaa esimerkiksi erottamaan kissa koirasta? Entä voiko tekoäly jossain vaiheessa saavuttaa tietoisuuden, ja mitä se voisi tarkoittaa? Haastateltavana on tekoälytutkija, professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. Kysymyksiin pääsee välillä vastaamaan myös tekoäly ChatGPT. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Asteroiditörmäytys, avaruusteleskooppi Webb sekä kvanttimekaniikan kokeet vuoden 2022 fysiikan läpimurtoja

Tiedeykkönen 3.2.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Mitä käänteentekevää fysiikassa tapahtui viime vuonna? Physics World listasi kymmenkunta vuoden 2022 fysiikan alan läpimurtotutkimusta, joiden joukosta lehti valitsi vuoden läpimurroksi Didymos-asteroidin kuun radan muuttamisen siihen törmäytetyn Dart-luotaimen avulla. Miksi tämä tutkimus oli niin tärkeä, että se sai “breakthrough of the year 2022” -tittelin – ja mitä muita läpimurtoja fysiikan alan tutkimuksessa viime vuonna tehtiin? Isoja saavutuksia olivat, että saatiin esimerkiksi käyttöön uusi avaruusteleskooppi, James Webb -teleskooppi, ja onnistuttiin valmistamaan uusi, lämmön- ja sähkönjohtavuuskyvyltään ylivertainen puolijohdemateriaali. Ohjelmassa puhutaan viidestä läpimurtotutkimuksesta ja tutustutaan samalla avaruustutkimuksen ja kvanttimaailman ihmeisiin. Miten tutkija voi saada itsensä mukaan nimetyn asteroidin? Miten kappaleesta voidaan tehdä läpinäkyvä? Miksi aika voi hidastua? Entä mikä on Aharonov-Bohm-vaikutus, josta on puhuttu myös yhtenä kvanttimaailman seitsemästä ihmeestä? Haastateltavina ovat planetaarisen astrofysiikan apulaisprofessori Mikael Granvik Helsingin yliopistosta ja kvanttifysiikan tutkija, apulaisprofessori Juha Muhonen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suomen sähköverkko on tehty kestämään häiriöitä – mutta romahdukseenkin on varauduttu

Tiedeykkönen 13.1.2023. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Viime aikoina on puhuttu paljon sähköpulasta ja tarpeesta säästää sähköä. On varoiteltu, että saatetaan joutua turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoksiin kulutuksen suitsimiseksi. Mutta mitä oikein tapahtuisi, jos syntyisi vaikea sähköpula, eikä sähköä enää olisikaan riittävästi kulutukseen nähden? Sammuisivatko kaikki valot kerralla? Lamaantuisiko koko Suomi? Tiedeykkösessä puhutaan siitä, miten sähköverkkoa pidetään Suomessa pystyssä. Kulutuksen ja tuotannon pitää olla joka sekunti tasapainossa, mutta miten ihmeessä tämä onnistuu jatkuvasti vaihtelevissa tilanteissa: välillä tuulee ja välillä on tyyntä ja välillä maailman suurin ydinvoimala Olkiluoto 3 tuottaa sähköä, välillä ei? Entä miten sähkön hinta käyttäytyy tulevaisuudessa eli jatkuuko heilunta? Kuinka varautua sähkökatkoksiin? Pitkissä sähkökatkoksissa kannattaa kaivaa esiin perinteinen patterikäyttöinen FM-radio. Se on väylä, jota kautta tiedonvälitys toimii kaikissa tilanteissa. Yleisradiolla on lain mukaan velvollisuus pitää lähetystoiminta pystyssä tapahtui mitä tahansa. Miten tämä hoidetaan eli millaiset varajärjestelmät Ylellä on käytössä? Haastateltavina ovat valvomopäällikkö Maarit Uusitalo Fingridin kantaverkkokeskuksesta ja Ylen teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhö. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Lumimyräköitä Saharassa ja lumettomat talvet Suomessa – mikä on ilmastonmuutoksen merkitys säähän?

Tiedeykkönen 18.11.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Tammikuussa 2018 Espanjan aurinkorannikolla satoi lunta, vaikka edellisviikolla oli vielä hellekelit. Myös Saharan aavikon läpi pyyhkäisi lumisade, joka toi paikoin lähes 40 sentin nietoksen. Seuraavana talvena Etelä-Suomessa ei satanut lunta lainkaan. Millainen selitys löytyy Espanjan lumimyräkän taustalta? Millaisin mekanismein ilmastonmuutos vaikuttaa sääilmiöihin? Lumimyräköistä ei ehkä heti tule mieleen ilmaston lämpeneminen, mutta ilmastonmuutos tarkoittaa myös tätä: sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Mitä voidaan pitää sään ääri-ilmiöinä ja millaisiin muutoksiin säässä meidän pitäisi jatkossa varautua? Pitkät, kuumat hellejaksot ja kuivuus ovat maailmanlaajuisesti paheneva ongelma, myös Suomessa. Mutta toisaalta on ennustettu, että Suomessa juuri sateet tulevat ilmastonmuutoksen myötä lisääntymään. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Entä jos Golf-virta hiipuisi ilmastonmuutoksen myötä, tulisiko Suomeenkin vain entistä kylmemmät olosuhteet? Haastateltavina ovat Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomaranta ja Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa-Riikka Mustonen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Ydinenergia auttaa ilmastoa – mutta ei oo riskiä vailla

Tiedeykkönen 28.10.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Onneksi on Olkiluoto 3, huokaa moni, kun nyt elämme energiakriisin keskellä. Ydinvoiman käytön lisääntyminen on myös ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia. Toisaalta samaan aikaan maailmalla ovat konkretisoituneet myös ydinvoiman riskit. Sotatantereelle joutuneen Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne huolettaa. Miten ydinvoimala toimii ja mitä turvallisuusriskejä siihen liittyy? Eppu Normaali laulaa “millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”, onko näin? Entä onko Suomen rajan takana Venäjällä vanhoja voimalaitoksia, jotka voivat posahtaa? Entä fuusiovoiman tulevaisuus? Vanhan vitsin mukaan fuusioenergian toteutuminen on aina 20 vuoden päässä. Nyt on kuitenkin selvää edistystä tapahtunut. Kaukolämmön tarpeisiin Suomessa kehitetään puolestaan pienydinvoimaloita eli pieniä fissioreaktoreita. Kuinka todennäköisesti niitä tullaan ottamaan käyttöön? Haastateltavat: reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen VTT:ltä, ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta ja johtava tutkija, Suomen fuusiotutkimusta koordinoiva Tuomas Tala VTT:ltä. Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Onko meillä vapaata tahtoa vai onko toimintamme ennalta määrättyä hiukkasten liikettä?

Tiedeykkönen 2.9.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kun nyt kerran päätit lukea tämän tekstin, mietipä hetki, missä syntyi lukemiseen johtava päätös. Saatat ajatella, että teit päätöksen omasta vapaasta tahdostasi. Mutta mistä tuo tahto kumpusi? Vapaan tahdon olemusta ovat miettineet tutkijat ja ajattelijat kautta aikojen. Kaikki maailmassa on lähtöisin alkuräjähdyksessä syntyneistä hiukkasista, myös me ihmiset. Hiukkasten liikkeet noudattavat fysiikan lakeja. Onko siis toimintamme ennalta määrättyä, hiukkasten liikkeistä johtuvaa? Tätä pohditaan Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistin kanssa. Vapaaseen tahtoon kuuluu, että ihminen voi päättää omista liikkeistään. Tietyissä neurologisissa tiloissa tämä ei toteudu. Esimerkiksi vieraan käden oireyhtymässä käsi liikkuu hallitsemattomasti omia aikojaan. Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa on etsinyt aivoista vapaaseen tahtoon liittyviä rakenteita. Miten paljon ihmisen toiminta on vain sähkökemiallisten ja biologisten reaktioiden seurausta — ja olemmeko vastuussa? Haastateltavina Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist sekä Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Geenimuokkausta, kloonaamista ja kimeerejä – miten ihmisen perimää tulevaisuudessa muokataan?

Tiedeykkönen 20.6.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Marraskuussa 2018 Kiinassa syntyneet tyttökaksoset, Lulu ja Nana, ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset. Kiinalaistutkija He Jiankui muokkasi heidän perimäänsä alkiovaiheessa siten, että he ovat vastustuskykyisiä HI-virukselle. Hän teki sen ilman lupaa. Joulukuussa 2019 Kiinassa syntyi puolestaan kaksi porsasta, joissa oli apinan soluja. Laboratoriossa on yhdistetty myös ihmisen ja apinan soluja. Miksi näitä kimeereitä eli kahden eri lajin sekoituksia tutkitaan ja kehitetään? Eläimiä jo kloonataan, mutta tullaanko tulevaisuudessa kloonaamaan myös ihmisiä? Vaikka nykytekniikoilla voitaisiin periaatteessa muokata mitä tahansa geeniä, ihmisalkioiden muokkaamista ei yleisesti hyväksytä eikä se ole sallittua. Sen sijaan tulevaisuudessa geenimuokkausta todennäköisesti käytetään enenevissä määrin aikuisten ja lasten vaikeiden perinnöllisten sairauksien sekä syöpien hoidossa. Tällaisia hoitoja on jo käytössä. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston dosentti, tutkija ja perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara sekä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tulevaisuudessa liikumme sähkön, robotiikan ja magneettisen levitaation avulla

Tiedeykkönen 7.6.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Paluu tulevaisuuteen -elokuvan vuonna 1989 ilmestyneessä osassa päädyttiin tulevaisuuteen, vuoteen 2015. Silloin autot huristelivat taivaalla ja skeittilaudat lensivät. Nyt tiedämme, ettei tuo visio täysin toteutunut, mutta lentoautoja ja -lautoja on jo testikäytössä. Koska ne ovat osa liikennettämme? Ohjelmassa keskustellaan tulevaisuuden liikenteestä maalla, merellä ja ilmassa. Sähköistyminen ja automaatio ovat megatrendejä, jotka vaikuttavat kaikkialla. Monille tärkeän omistusauton asema saattaa horjua, kun autojen itseohjautuvuus lisääntyy. Kehitteillä on myös jänniä joukkoliikenteen ratkaisuja, kuten putkissa kulkevat magneettiseen levitaatioon perustuvat hyperloop-junat. Asiantuntijoina ovat uudistuvan liikenteen professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston liikenteentutkimuskeskuksesta sekä väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Polttaminen loppuu ja kaikki sähköistyy – kriisiaika kiihdyttää siirtymää

Tiedeykkönen 17.5.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Venäjän sota on havahduttanut huomaamaan, miten tärkeää on energiantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus. Se on kiihdyttänyt halua luopua fossiilisista polttoaineista. Suomessa tilanne on parempi kuin maakaasusta riippuvaisessa Saksassa, mutta miltä näyttää tulevaisuus? Näköpiirissä on, että polttaminen tulee loppumaan. Tulevaisuuden ratkaisut tulevat perustumaan uusiutuvaan sähköön ja energian varastointiin. Aurinko- ja tuulisähkö vähentävät kasvihuonepäästöjä, mutta myös parantavat energiaomavaraisuutta. Uudet varastointimenetelmät ottavat energiaa talteen hyvän sään aikana. Niitä testataan myös Suomessa. Mutta jos tulevaisuudessa kaikki tehdään sähköllä, miten kylmässä Suomessa saadaan asunnot lämpiämään ja saadaan energiaa pitkille lennoille? Haastateltavana: Energiatehokkuuden professori Jero Ahola, LUT-yliopisto sekä väitöstutkija Tuomas Vanhanen, Tampereen yliopisto Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Seksuaalivalinta on huikentelevaista — jo Darwin tajusi sen voiman

Tiedeykkönen 7.4.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Jo evoluutioteorian kehittänyt Charles Darwin tajusi, ettei pelkkä luonnonvalinta eli lajin hyvä sopeutuminen elinympäristöönsä riitä selittämään eliölajien kehitystä. Luonnonvalinnan rinnalla toinen vahva evoluutiota ajava tekijä on seksuaalivalinta. Monesti naaraat valitsevat lisääntymiskumppaninsa tiettyjen uroksen piirteiden perusteella, esimerkiksi komean pyrstön tai mahtavan lauluäänen avulla. Joskus näiden mieltymysten vuoksi vallitseviksi saattavat nousta luonnonvalinnan kannalta suorastaan käsittämättömät suuntaukset. Yksi esimerkki on riikinkukon valtava pyrstö. Ihmisen seksuaalivalinnassa on paljon samoja alkukantasia piirteitä kuin muillakin eläimillä. Haastateltavana on Helsingin yliopiston riistaeläintieteen dosentti, tietokirjailija Petri Nummi, joka on kirjoittanut toimittaja Pirjo Koskisen kanssa teoksen Lisääntymisen vimma. Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Pelien lumo — mikä videopelaamisessa on niin koukuttavaa?

Tiedeykkönen 18.3.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi vuonna 2022 ICD-tautiluokitukseen uuden sairauden: pelihäiriön eli toiminnallisen riippuvuuden videopelaamisesta. Samaan aikaan osalle pelaajista e-urheilusta on tullut ammatti — eli miten pelaamiseen oikein pitäisi suhtautua? Jyväskylän yliopiston tutkija Veli-Matti Karhulahti sai Euroopan komission ERC-rahoituksen pelaamisen terveysvaikutuksen selvittämiseen. Missä menee raja mukavan viihdykkeen ja riippuvuuden välillä kulkee ja mikä tekee pelaamisesta niin koukuttavaa. Milloin pitää olla huolissaan? Puhumme myös e-urheilusta ja kryptopelaamisesta, joista voi tulla jopa elinkeino. Pelillistämisen professori Juho Hamarin Tampereen yliopistosta pohtii mihin kaikkeen arkipäiväisiin asioihin pelien viihdyttävyyttä ja koukuttavuutta nykyisin hyödynnetään — ja miltä tulevaisuus näyttää. Käykö niin, että kaikki elämässä lopulta lasketaan pelipisteinä tai virtuaalivaluuttana? Toimittaja Mari Heikkilä.

Suomalaistutkijoiden käsissä syntyi fysiikan viime vuoden läpimurto: pienet rumpukalvot saatiin kvanttilomittumaan

Tiedeykkönen 1.2.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Physics world -lehti valitsi vuoden 2021 fysiikan läpimurroksi Aalto-yliopiston professori Mika Sillanpään kokeen, jossa tutkijat saivat kaksi pientä rumpukalvoa kvanttilomittumaan. Tiedeykkösessä kysytään voittajalta millaisesta läpimurrosta on kyse. Ohjelmassa selviää, mitä tarkoittaa kvanttilomittuminen ja miten tutkijat pystyivät kiertämään kuuluisan Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen. Physics worldin top 10 -listalta löytyy joukko muitakin kiinnostavia tutkimuksia: ensimmäistä kertaa kyettiin hallitsemaan atomiydinten kvanttitiloja sekä tutkimus, jossa on selvitetty lisää valon aalto-hiukkasluonnetta. Toisena haastateltavana ohjelmassa on Jyväskylän yliopiston fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen. Hänen kanssaan keskustelemme mustan aukon magneettikentistä, joihin liittyen viime vuonna tehtiin laaja tutkimus. Magneettikentät auttavat ymmärtämään, miksi mustan aukon tuntumasta paikoin purkautuu hiukkassuihkuja poispäin — vaikka yleensä musta aukko ahmaisee sisäänsä kaiken materian. Kainulaisen kanssa käymme läpi myös myonien magneettisen momentin mittausten ja teoreettisten laskelmien välistä ristiriitaa. Jos tulokset pitävät paikkansa, luvassa voi olla uutta, standardimallin ulkopuolista fysiikkaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihmiskehon ihmeellisyyksiä: tuplaelimiä ja uusia rakenteita

Tiedeykkönen 14.1.2022. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Vaikka luulisi, että ihmiselimistö on jo kokonaan koluttu, viime vuosina tutkijat ovat löytäneet kehostamme uusia rakenteita — tai jopa elimiä. Esimerkiksi vuonna 2020 löytyivät uudet sylkirauhaset, vuonna 2018 välikudos ja vuonna 2016 suolilieve. Miten uuden ihmisyksilön kehittyessä elimet alkavat muodostua ja miten ne löytävät omille paikoilleen. Tärkeä vaihe alkionkehityksessä on gastrulaatio, jonka aikana elimistön pohjapiirros syntyy. Eteläafrikkalainen kehitysbiologi Lewis Wolpert on todennut: ”Elämäsi tärkein tapahtuma ei ole syntymä, häät tai kuolema, vaan gastrulaatio.” Vaikka yleensä elimet päätyvät ihmisyksilöillä samoille kohdille elimistöä, poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi osa meistä on tietämättään peilikuvia. Tällöin esimerkiksi maksa on vasemmalla, vaikka se on normaalisti oikealla, ja mahalaukku on oikealla, vaikka se on yleensä vasemmalla. Toisaalta joillekin ihmisille voi kehittyä myös ylimääräisiä elimiä, kuten munuaisia, pernoja tai jopa sukuelimiä. Elinten selvittämisen ja anatomian historia on osin karmaiseva. Esimerkiksi anatomian uranuurtajan, 1500-luvulla eläneen Andreas Vesaliuksen tiedetään päätyneen ryöstämään hautoja, sillä tutkittavista ruumiista oli pulaa. Haastateltavana on Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori Hannu Sariola. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihmisen syntymän ihme — pohdinnat neljältä aamuyöllä ovat osa ihmisyyttä

Tiedeykkönen 21.12.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Uusi ihmisyksilö alkaa kehittyä, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Mutta miten yksilö kaikkine ajatuksineen, pelkoineen ja toiveineen oikein kehittyy — eli miten solurykelmästä syntyy ajatteleva olio? Aivot alkavat kehittyä alkiolle seitsemännellä raskausviikolla. Sikiö alkaa nähdä ensimmäisiä valontuikahduksia noin 16 viikolla ja kuulla ensimmäisiä ääniä 18 viikolla. Sikiö siis aistii kaikenlaista jo kohdussa ollessaan. Lisäksi monet äidin kokemukset vaikuttavat sikiöön: stressi raskausaikana heijastuu sikiön elämään kohdussa ja toisaalta jos äiti voi hyvin, se on hyvä sikiölle. Jos siis odottava äiti pitää esimerkiksi Mozartista, sitä kannattaa kuunnella, mutta olonsa voi tehdä muutoinkin mukavaksi. Monet loppuelämän kannalta tärkeät asiat kehittyvät jo sikiöaikana. Vastasyntynyt ei siis ole mikään geenien suoraan muovaama tuote, vaan vauva on jo ehtinyt elää ennen maailmaan putkahtamistaan kohdussa rikkaan elämän. Vastasyntyneellä on myös joitain yllättäviä valmiuksia, kuten kyky kiinnittää huomio ihmisen silmiin, vaikka ei kohdussa ollessaan olekaan koskaan nähnyt ihmistä. Ohjelmassa toimittaja Mari Heikkilä keskustelee neurobiologian professori Kai Kailan kanssa ihmisen varhaisvaiheen kehityksestä ja siihen liittyvistä ihmeellisyyksistä. Samalla puhutaan syntyjä syviä ja pohditaan, mitä on ihmisyys.

Ihminen on trooppinen laji — kylmä on vihollinen, jota vastaan kehomme suojautuu useilla mekanismeilla

Tiedeykkönen 23.11.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Nykyihminen kehittyi aikoinaan Afrikassa, joten ei ihme, että olemme sopeutuneet parhaiten lämpimiin olosuhteisiin. Harva eläinlaji pystyy yhtä tehokkaasti poistamaan lämpöä kehostaan kuin ihminen – olemme hikoilun mestareita. Esi-isämme harrastivat väsytysmetsästystä: he juoksivat niin kauan gasellin perässä, että eläin joutui pysähtymään läähättämään tai sai lämpöhalvauksen. Ihmiselle on kehittynyt tehokkaita keinoja estää kehon kylmenemistä. Ensimmäinen reaktio syntyy välittömästi, kun astumme ovesta ja kylmä ilma osuu kasvoillemme. Tämän jälkeen kylmää torjuvat mekanismit vaihe vaiheelta aktivoituvat. Tiedeykkösessä Oulun yliopiston dosentti Tiina Ikäheimo ja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen kertovat, miten ihmisen lämmönsäätelymekanismit toimivat. Entä miksi ihmisen ruumiinlämpö on noin 37 astetta, vaikka ympäristö on useimmiten kylmempi eli luovutamme jatkuvasti lämpöä ympärillemme ja haaskaamme energiaa? Vaikka helteiden haitoista puhutaan paljon, todellisuudessa ihmislajin trooppisuus näkyy siinä, että maailmanlaajuisesti kylmyys on moninkertaisesti suurempi tappaja kuin kuumuus — tämä on tilanne joka puolella maailmaa, lukuun ottamatta vain kaikkein kuumimpia alueita. Ohjelmassa selviää, mistä kylmäkuolleisuus johtuu ja miten kylmän haittoja voidaan ehkäistä. Lisäksi keskustellaan muun muassa avantouinnin ja saunomisen terveysvaikutuksista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Asteroidin törmäys 66 miljoonaa vuotta sitten muutti maailmaa – ja oli dinosaurusten tuho

Tiedeykkönen 19.10.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Miksi dinosaurukset yhtäkkiä kuolivat kokonaan sukupuuttoon? Tätä on pohdittu vuosikymmeniä, mutta viime aikoina tutkijoilla on vahvistunut käsitys joukkotuhon syystä. Jo 1970-luvun lopulla tutkijat Luiz ja Walter Alvarez kollegoineen havaitsivat, että liitukauden ja sitä seuranneen paleoseenivaiheen välisissä kivikerroksissa esiintyi poikkeavan paljon iridiumia. Kyseinen metalli on hyvin harvinainen maankuoressa, mutta sitä esiintyy asteroideissa. He esittivät dinosaurusten joukkotuhon syyksi asteroidin törmäystä — mutta heitä ei uskottu. Mysteeri ratkesi, kun Jukatanin niemimaalta löytyi 1990-luvulla valtava törmäyskraatteri, Chicxulub. Se vahvisti, että valtava asteroidi todellakin törmäsi maapallolle tuohon aikaan. Millainen maailma tuohon aikaan oli? Monia tuttuja eläimiä ja kasveja oli jo olemassa. Asteroidin törmäys oli kohtalokas: maailma oli sen jälkeen hyvin erinäköinen. Haastateltavana selkärankaispaleontologi ja dinosaurustutkija Mikko Haaramo. Toimittaja Mari Heikkilä. 

6G-kaudella saatat ilmestyä hologrammina kokoukseen — ja koneet alkavat jutella keskenään

Tiedeykkönen 24.9.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Oletko jo harkinnut 5G-liittymän hankkimista? Nykyisin tarjolla on parhaimmillaan 1 000 Mbit/s nettiyhteyksiä. Samaan aikaan tutkijat kehittävät jo seuraavan sukupolven 6G-verkkoa, jossa nopeudet nousevat jopa terabitteihin eli miljoonaan Mbit/s. Vertailun vuoksi: jos katselee teräväpiirtolaatuista elokuvaa suoratoistopalvelusta, tarvitsee noin 10 Mbit/s nopeutta. Herää kysymys, mihin huippunopeita yhteyksiä tarvitaan? Tiedeykkösessä keskustelemme langattoman tiedonsiirron kehityksestä, historiasta ja tulevaisuudesta. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten tietoa pystytään kuljettamaan radioaalloilla ja miksi uusissa taloissa verkkoyhteyksissä voi olla ongelmia. Käymme läpi minkälaista teknologista kehitystä sisältyy eri sukupolvien datayhteyksiin, eli mitä tarkoittavat 1G, 2G, 3G, 4G, 5G ja 6G. Puhumme myös tulevaisuudenvisioista — joista osa löytyy scifi-tarinoista. Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Oulun yliopistossa tietoliikennetekniikan professori Markku Juntin sekä 6G-lippulaivahankkeen tutkimusjohtajan, akatemiaprofessori Matti Latva-ahon.

Työmuistin kehitys heijastuu koulumenestykseen — matematiikan oppimisvaikeus on yhtä yleinen kuin lukihäiriö

Tiedeykkönen 10.8.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Alakouluiässä lapset ovat yksilöllisesti hyvin eri vaiheissa työmuistin ja aivojen kypsymisen suhteen, mikä vaikuttaa koulumenestykseen. Toiselle koululaiselle kertotaulun opettelu tai useiden ohjeiden sisäistäminen voi olla vielä ylivoimaista, kun toinen oppilas jo suoriutuu samoista tehtävistä nopeasti. Neurotieteen tutkija Virve Vuontela Aalto yliopistosta kertoo, miten työmuisti lapsuudessa kehittyy ja miten viivästynyt kehitys voi näkyä oppimisen vaikeuksina. Samalla selviää, miten työmuistia voidaan tutkia ja treenata — myös aikuisena. Ohjelman toisessa osassa keskustelemme dyskalkuliasta eli matematiikan oppimisvaikeudesta Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Tuire Koposen kanssa. Kyseessä on yhtä yleinen ongelma kuin lukihäiriö, vaikka siitä puhutaan ja sitä tutkitaan vähemmän. Dyskalkulian taustoista on viime vuosina saatu lisää tietoa aivokuvantamisen avulla. Vaikka matematiikan oppimisvaikeus voi hankaloittaa elämää, se ei ole osoitus tyhmyydestä eikä ylitsepääsemätön este matematiikan oppimiselle — esimerkiksi sähkölampun kehittänyt Thomas Edison sekä tiedemies ja keksijä Benjamin Franklin todennäköisesti kärsivät dyskalkuliasta. Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Ihmisen evoluutio jatkuu – sosiaalinen ympäristö teki ihmisaivoista ylivertaiset

Tiedeykkönen 30.7.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Ihmisen kehitys ei suinkaan pysähtynyt siihen, kun homo sapiens laji kehittyi noin 300 000 vuotta sitten. Evoluutio jatkuu. Luonnonvalinnan periaatteiden mukaisesti ne yksilöt, jotka parhaiten sopeutuvat tiettyyn ympäristöön, selviytyvät ja saavat muita enemmän jälkeläisiä. Piirteet, jotka liittyvät parempaan selviytymiseen, yleistyvät väestössä. Ihmisväestössä on viime vuosisatoina tapahtunut muutoksia liittyen muun muassa ruokavalioon sopeutumiseen, taudeista selviämiseen ja ihonväriin. Samaan aikaan jotkut lisääntymiseen negatiivisesti aiemmin vaikuttaneet piirteet, kuten likinäköisyys, ovat menettäneet merkityksensä. Lääketieteen kehitys on vaikuttanut myös siten, että lapsuusajan kuolleisuus on vähentynyt, jolloin evolutiivinen valintapaine kohdistuu entistä enemmän lisääntymiseen. Tiedeykkösessä pohdimme Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaan kanssa, millaisia evolutiivisia muutoksia ihmisväestössä on tapahtunut ja millaisia muutospaineita moderni maailma tuo. Helsingin yliopiston neurobiologian tutkija, professori Kai Kailan kanssa keskustelemme ihmisen aivojen kehityksestä. Varhaisilla ihmis- ja apinaihmislajeilla aivojen koko oli huomattavasti nykyihmistä pienempi — selittääkö se, miksi ihminen ainoana ihmislajina jäi henkiin? Mikä aivoissamme on ainutlaatuista, mikä on tehnyt meistä niin ylivoimaisia? Entä miten käy nyt, kun jatkuvasti ulkoistamme muistiamme ja muita toimintoja tietokoneille ja älylaitteille – onko vaarana rappeutuminen ja tyhmentyminen? Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Homo sapiensin mutkikas evoluutio – meillä on kirjava joukko sukulaislajeja

Tiedeykkönen 27.7.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka myös osin risteytyivät keskenään. Tiettyjen alkukantaisten ihmislajien pohjalta kehittyi arviolta 800 000 vuotta sitten heidelberginihminen, josta Homo sapiens -laji muodostui Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Myös nykyihminen risteytyi vielä tämän jälkeen maailmalle levittyään tiettävästi ainakin neandertalinihmisen ja denisovanihmisen kanssa. Tiedeykkösessä käymme läpi ihmisen evoluutiota ja siihen liittyviä uusia löydöksiä, kaivauksia ja dna-tutkimuksia oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan ja Museoviraston yli-intendentin, arkeologi Petri Halisen kanssa. Miksi ihmislajeja löytyy jatkuvasti lisää? Mitä ihmisen evoluutiosta tiedetään ja mitä ei? Ja miksi kaikki muut ihmissuvun lajit kuolivat sukupuuttoon ja vain Homo sapiens jäi henkiin? Kuulemme myös arkeologian ja dna-tutkimuksen menetelmistä — miksi arkeologin paras kaveri on varjo ja mistä muinaista dna:ta etsitään. Ohjelman loppupuolella käymme vielä läpi, mistä ihmiset aikoinaan saapuivat Suomeen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Suomenhevosten kantaori Einon hauta on kaivettu auki – alkuperäisroduistamme monet ovat uhanalaisia

Tiedeykkönen 11.6.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Suomessa on pidetty kotieläimiä yli 4000 vuoden ajan, mutta nyt osa maatiaisroduistamme on lähes kuolemassa sukupuuttoon. Lapinlehmä, kainuunharmas-lammas ja pohjolan tummamehiläinen on luokiteltu uhanalaisiksi. Myös muiden lehmärotujemme, kotimaisten koirarotujen, maatiaiskanojen, suomenvuohen ja suomenhevosen elinvoimaisuus on uhattuna. Maatiaiseläinten perimä on erityisen monimuotoinen. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi ilmaston lämmetessä ja tautien lisääntyessä. Lisäksi esimerkiksi suomenlampaasta on ollut hyötyä koko maailman lammastuotannolle, sillä se on erityisen hedelmällinen rotu. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, millainen on suomalaisten alkuperäisrotujen tilanne ja miten niitä pyritään suojelemaan esimerkiksi sukusoluja ja alkioita pakastamalla. Tiesitkö muuten, että mehiläisiäkin voidaan keinosiementää? Ohjelmassa selviää myös, mistä suomalaiset kotieläimet ovat lähtöisin ja miten ne aikoinaan tulivat tänne Pohjolaan. Helsingin yliopiston tutkijatohtori, biologi Karin Hemmann kertoo suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimushankkeesta ja suomenhevosten historiasta. Hän on juuri palannut Porvoosta, josta on löytynyt vanha hevoskalmisto. Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Hakkereille riittää töitä – ohjelmistot ovat isoja rakennelmia, joihin jää aina virheitä

Tiedeykkönen 21.5.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Elokuvissa hakkeri on rikollinen, joka murtautuu tietojärjestelmään ja varastaa tietoja. Todellisuudessa on kuitenkin valtava joukko eettisesti toimivia hakkereita, jotka hyödyntävät taitojaan tuomalla esiin tietoturvaongelmia. Hiljattain Suomessa nämä ”valkohattuhakkerit” toivat esiin haavoittuvuuksia lukiolaisten ylioppilaskirjoituksissa käytettävästä Abitti-järjestelmästä. He ovat myös auttaneet poliisia selvittämään Vastaamon tietomurtoa. Tiedeykkösessä hakkeri Benjamin Särkkä kertoo, millaista on hakkerointi ja mikä siihen motivoi. Selviää myös, että hakkeroinnilla voi tienata suuriakin summia. Yritykset järjestävät hakkereille yhä enemmän bug bounty -ohjelmia, joissa voi luvan kanssa yrittää murtautumista järjestelmiin. Syynättävää tietokoneohjelmistoissa riittää, sillä esimerkiksi Microsoft Officen kaltainen ohjelmisto sisältää helposti useita kymmeniä miljoonia rivejä ohjelmakoodia. Liikenne ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Helinä Turusen kanssa käymme läpi viimeaikaisia verkkorikoksia ja niiden anatomiaa. Keskustelemme, miten verkkorikolliset, ”mustahattuhakkerit”, toimivat ja miten verkkorikoksiin kannattaisi varautua. Esillä ovat muun muassa Facebook-tietovuoto, Vastaamon tietomurto ja Omaposti-huijaukset. Toimittaja Mari Heikkilä.

Sähköautoilusta tulee yhä järkevämpää – akut kehittyvät ja sähköntuotanto vihertyy

Tiedeykkönen 30.4.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kun autokuume iskee, se on menoa! Tässä vaiheessa moni jo miettii, pitäisikö seuraavaksi hommata sähköauto. Sähköllä on edullisempaa ajaa kuin polttomoottoriautolla. Sähköautoja markkinoidaan myös ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona. Mutta onko sähköauton hankkiminen vanhan bensiiniauton tilalle tutkimusten valossa oikeasti ekoteko? Kestävätkö akut, käynnistyykö auto talvella ja miten lataus onnistuu parhaiten? Jos nyt ostaa sähköauton, onko se kohta vanhaa teknologiaa ja hinta romahtaa – tulevatko kohta vetyautot? Sähköautoista ja autoilun tulevaisuudesta, kuten langattomasta pikalatauksesta ja superakuista, keskustelevat toimittaja Mari Heikkilän kanssa VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko ja Motivan kestävän liikkumisen asiantuntija Taneli Varis.

Mikrobit ovat tehokkaita tuottamaan ruokaa – miten geenimuuntelu toimii ruoantuotannossa?

Tiedeykkönen 6.3.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Miltä kuulostaa naudanpihvi, jonka valmistamiseksi ei tarvitse kasvattaa ja teurastaa eläintä? Tai juusto, joka maistuu tavalliselta juustolta, mutta todellisuudessa maitoproteiinit on tuotettu GMO-mikrobeissa? Vaikka kirjainyhdistelmästä tulee mieleen geeniruoka, erityisen tärkeitä geenitekniikat ovat nykyisin lääkkeiden valmistuksessa ja teollisuudessa. Itse asiassa ensimmäinen markkinoille tullut GMO-sovellus oli diabeetikoiden tarvitseman insuliinin tuotannon siirtäminen karjaeläimistä GMO-bakteereihin. Ruoantuotannossa GMO-kasvit tulivat käyttöön 1990-luvulla ja nykyisin Yhdysvalloissa yli 90 prosenttia viljellystä maissista ja soijasta on GMO-lajikkeita. Toisaalta, GMO-ruoka herättää maailmalla myös kiivasta vastustusta. On puhuttu ”Frankensteinin ruoasta”, sekä tuotu esiin muun muassa eettisiä ongelmia viljelijöiden olosuhteisiin ja suuryritysten valtaan liittyen. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris ja kasvibiotekniikan tohtori Lauri Reuter, joka on siirtynyt tutkijasta alan sijoittajaksi. Toimittaja Mari Heikkilä.

Fysiikan läpimurrot – valoa lähettävä pii, huoneenlämpötilan suprajohde ja neutriinoja auringosta

Tiedeykkönen 5.2.2021. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Vuoden 2020 fysiikan läpimurto on Physics World -lehden mukaan uudenlainen piimateriaali, joka kykenee sekä lähettämään valoa että kuljettamaan sähköä. Tällaisia materiaaleja kaivataan, sillä valon muuntaminen sähköksi — ja toisinpäin — on tärkeää, sillä yhä enemmän tietoa kulkee tietoverkoissa valona. Tästä läpimurrosta kertoo Jyväskylän yliopiston fysiikan apulaispforessori Juha Muhonen. Saamme myös tietää, miksi tämä läpimurto ei vielä ole kovin käyttökepoinen. Yksi saavutus viime vuonna oli, että tutkijat kykenivät kehittämään huoneen lämpötilassa, +15 celsiusasteessa, toimivan suprajohteen. Suprajohtavuus tarkoittaa, että aineella ei ole lainkaan sähkövastusta eli sähkövirta kulkee täysin ilman hävikkiä. Yleensä aineet muuttuvat suprajohtaviksi vasta lähellä absoluuttista nollapistettä. Vuonna 2020 saavutettiin edistysaskel myös auringosta peräisin olevien neutriino-hiukkasten tutkimuksessa. Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Jukka Maalampi kertoo, miksi tämä oli merkittävä edistysaskel ja miksi neutriinot ovat niin kiinnostava tutkimuskohde. Toimittaja Mari Heikkilä.

Atomikellot tikittävät tarkkaa aikaa – pörssi, sähköverkot ja satelliittipaikantaminen tarvitsevat sitä

Tiedeykkönen 18.12.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Otaniemessä VTT Mikesissä tarkat atomikellot tikittävät Suomen virallista aikaa. Kellojen tarkkuus on alle sekunnin tuhannesbiljoonasosan eli 10 potenssiin -15 luokkaa. Mikesin erikoistutkija Anders Wallini kertoo mihin näin äärimmäisen tarkkaa aikaa tarvitaan ja miten sitä mitataan? Aika on nykyisin rahaa — ja kansallinen turvallisuustekijä. Lisäksi aika on SI-järjestelmän perusyksiköiden äiti. Siihen ovat vuodesta 2019 lähtien pohjautuneet lähes kaikkien muiden perusyksiköiden, kuten kilogramman ja metrin, määritelmät. Ohjelmassa kuullaan myös ajan mittaamisen historiasta. Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen Metsähovin observatoriolta kertoo, miten satelliittilasereilla ja radioteleskoopeilla tutkitaan maapallon liikkeitä ja paikkaamme maailmassa. Ja siihenkin tarvitaan tarkkaa aikaa, joten Metsähoviin on vedetty aika Mikesin atomikelloista. Puhumme myös siitä, miten vuonna 2019 onnistuttiin saamaan kuva mustasta aukosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Kun osakekurssi nousee, se nousee lisää – mallinnukset apuna niin sijoittamisessa kuin koronaepidemiassakin

Tiedeykkönen 6.11.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Pörssikurssien heilahdellessa moni sijoittaja miettii, olisiko jotain keinoja ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Osaisiko joku kertoa, pitäisikö ostaa vai myydä? Keskustelemme Tiedeykkösessä Aalto yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustian kanssa, millaisia eväitä tutkimustieto ja matemaattiset ennustemallit voivat antaa sijoittajalle. Vaikka kristallipallo on sumea, jotain siitä voidaan nähdä. Matemaattisia malleja käytetään nykyisin lähes alalla kuin alalla— niiden avulla ennustetaan esimerkiksi koronavirusepidemian etenemistä, säätilaa ja susien määrää, mutta yhtä lailla menetelmiä hyödyntävät verkkokaupat, hakukoneet ja navigointisovellukset. Apulaisprofessori Matti Vihola Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta kertoo esimerkkien avulla, millaisia malleja on käytössä ja mihin ne perustuvat. Esillä ovat muun muassa Bayes-tilastotiede, Monte Carlo -menetelmät ja Markovin piilomalli. Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Salakirjoitusta ja kryptografiaa – Internetin villissä lännessä tiedon suojaaminen on välttämätöntä

Tiedeykkönen 15.9.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Antiikin Kreikassa itsevaltias Histiaeus lähetti aikoinaan viestin vasallilleen Aristagoraalle palvelijansa päänahassa. Rooman diktaattori Julius Caesar puolestaan viestitteli salakirjoituksella, jossa aakkoset oli vaihdettu toisiksi. Nykyiset salakirjoitustekniikat eli kryptografiset menetelmät ovat hienostuneempia, mutta perusidea on sama: tieto pitää saada sellaiseen muotoon, ettei ulkopuolinen taho saa sitä avattua. Tänä päivänä meistä jokainen käyttää salausmenetelmiä päivittäin esimerkiksi verkkopankissa asioidessaan tai puheluja ja videokeskusteluja käydessään. Miten toimivat nykyiset salausmenetelmät RSA ja AES? Entä miten tiedot voidaan suojata tulevaisuudessa, jos kvanttitietokoneet tulevat käyttöön? Haastattelussa Kyberturvallisuuskeskuksen johtavan asiantuntijan Ville Heikkala ja Helsingin yliopiston kryptografian professori Valtteri Niemi. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kasvi haistaa, maistaa, näkee ja tuntee — se voi myös äännellä ja tunnistaa sukulaisensa

Tiedeykkönen 1.9.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Ihmisillä on viisi perusaistia: maku, haju, näkö, kuulo ja tunto – mutta millaisia aisteja on kasveilla? Voiko kukka tai puu haistaa, maistaa, kuulla tai nähdä? Biologi ja evoluutioekologi, tutkijatohtori Aino Kalske Turun yliopistosta on tutkinut kasvien hajuaistia. Hän on havainnut, että ne pölläyttävät tarvittaessa ilmaan monipuolisen kemikaalikoktailin — tarkoituksena on varoittaa naapurikasveja esimerkiksi tuhohyönteisistä tai kuivumisesta. Tuoreen ruohon tuoksu on itse asiassa ruohonkorsien lähettämää hätäsignaalia. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa tutkitaan kasvien valoaistiin liittyvien fytokromien rakennetta. Haastateltavina ovat akatemiatutkija Heikki Takala ja professori Janne Ihalainen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Shakissa pärjäävät nuoret ja luovat – peli auttaa ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

Tiedeykkönen 24.7.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Tiedeykkösessä sukelletaan shakin maailmaan. Oppaana on kilpashakkia yli 45 vuotta pelannut shakkimestari, Suomen shakkiliiton puheenjohtaja Asko Hentunen. Jos haluaa kilpashakissa huipulle, vitsa on väännettävä nuorena. Maailman kärkeen kivutaan jo 14-15-vuotiaana. Vaikka shakkia pidetään matemaattisesti lahjakkaiden lajina, tutkimusten mukaan parhaiten pärjäävät taiteelliset ja luovat ihmiset. Kuulemme myös, miten shakkia pelaavat tietokoneet ovat kehittyneet. Jyväskylän yliopiston tutkija, shakista väitöskirjan tehnyt yliopistonopettaja Jorma Kyppö kertoo, miten päätyi kehittämään moniulotteisen shakin — ja mitä tekemistä sillä voi olla esimerkiksi Lähi-idän kriisin kanssa. Keskustelemme myös shakkiin liittyvistä matemaattisista pulmista, joita voi yrittää ratkoa omaksi ilokseen tai kaverien kanssa kisaillen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Lääketieteen suuret läpimurrot – listan kärjessä sanitaatio, rokotukset ja antibiootit

Tiedeykkönen 12.6.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Vastasyntyneen suomalaismiehen elinajanodote oli Suomessa 1700-luvun puolivälissä 35 vuotta ja myös naisen alle 40 vuotta. Nyt se on yli tuplat: miehillä 79 ja naisilla 84 vuotta. Tiedeykkösessä pohdimme, mitkä ovat tärkeimmät lääketieteen edistysaskeleet kautta aikojen. Millaista historiaa ja keksintöjä piilee huikean kehityksen taustalla? Lääketieteellinen BMJ-lehti on listannut 15 tärkeintä lääketieteen alan edistysaskelta. Sitä varten lehti pyysi lukijoitaan nimeämään tärkeimmät lääketieteen alan edistysaskeleet lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1840 eteenpäin. Toimituksen paneeli valikoi ehdotuksista 15, joiden joukosta 11 300 lukijaa äänesti tärkeimmäksi läpimurroksi puhtaan juomaveden ja jäteveden käsittelyn eli sanitaation kehittymisen. Asiasta toimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg.

Aurinkopaneelien tehot lähestyvät maksimia

Tiedeykkönen 26.5.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Näin keväällä moni miettii, pitäisikö hommata aurinkopaneelit, sillä niiden hinnat ovat tulleet alas. Suomi on aurinkoenergian kannalta yllättävänkin hyvä maa – esimerkiksi kevättalven aurinkoiset pakkassäät tehostavat paneelien toimintaa.

Puhumme Aalto-yliopiston professori Hele Savinin kanssa siitä, millaista tekniikkaa nykyiset ja tulevaisuuden aurinkokennot käyttävät. Savin itse kehittää huipputehokasta mustaan piihin perustuvaa aurinkokennoa.

Ja missä vaiheessa ovat paljon puhutut ja Millenium-palkitut uuden sukupolven Gräzelin kennot, joiden on kerrottu mullistavan aurinkoenergian tuotannon?

Jos aurinkokennot hankkii, niistä saatava sähkö kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkoin itse. Tässä auttaa energiasääennuste, josta kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors. Keskustelemme myös siitä, miten aurinko eri puolilla Suomea paistaa eli missä ovat parhaat apajat aurinkoenergian hyödyntämiseen.

Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Lohkoketjujen käyttö leviää – kaikki lähti liikkeelle bitcoinista

 

Uutisten mukaan lohkoketjut mullistavat finanssialan, asuntokaupan, digitaalisen asioinnin, hallinnon – ja oikeastaan lähes kaiken. Tiedeykkösessä keskustellaan siitä, mitä lohkoketjut ovat ja miten ne muuttavat maailmaa. Haastateltavana on aiheesta väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa valmisteleva Henri Heinonen.

Lohkoketjuteknologia lähti liikkeelle kryptovaluutta bitcoinista vuonna 2008. Tämän jälkeen virtuaalivaluuttoja on tullut tuhansia. Ohjelmassa selviää, miten bitcoineja louhitaan ja mistä niiden arvo muodostuu. Entä jos itse loisi oman virtuaalivaluutan tai lohkoketjun?

Maailman talousfoorumin raportissa ennustetaan, että 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on sidoksissa lohkoketjuteknologoihin vuonna 2027. Keskustelemme, miten yritykset voivat hyödyntää teknologiaa toiminnassaan ja millaisia sovelluksia lohkoketjuille on löydetty. Tarjolla on esimerkiksi lohkoketjuihin perustuvia pilvipalveluita ja journalismia.

Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Etätyön matematiikkaa ja psykologiaa – videoneuvotteluissa hyödynnetään kasvojentunnistusta ja tiedon pakkaamista

Virtuaalikokoukset ovat arkipäivää ja järjestelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia. On ihmeellistä, miten hyvin verkko kestää, vaikka valtava määrä ihmisiä käy videoneuvotteluja samanaikaisesti.
Keskustelemme Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, millaista matematiikkaa etätyövälineiden kehityksen taustalla piilee.

Videokuvaa voidaan nykyisin pakata niin, että siihen tarvitaan ehkä vain sadasosa alkuperäisestä tietomäärästä – silti eroa ei juuri huomaa ja ihminen näyttää omalta itseltään. Myös katseen suunta voidaan muuttaa niin, että virtuaalineuvottelussa tuijotetaan silmästä silmään. Apuna ovat kasvojentunnistusteknologiat ja aallokemuunnokset.

Ohjelmassa puhumme myös etätyön psykologisesta puolesta. Haastateltavana on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psykologian tohtori Seppo Tuomivaara. Hän antaa vinkkejä siihen, miten etätyö kannattaa käytännössä kotona järjestää – ja miten saisi ajatukset keskittymään töihin koronahulinan keskellä.

Etätyöaiheeseen sopivasti haastattelut on tehty etänä, videoyhteyden kautta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Mannerlaatat liikkuvat ja maa vavahtelee – pienet maanjäristykset yleistyvät ihmistoiminnan vuoksi

Tiedeykkönen 7.4.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Maanjäristykset aiheuttavat maailmanlaajuisesti valtavia tuhoja. Moni muistaa vuoden 2004 Intian valtameren tapaninpäivän maanjäristyksen ja tsunamin eli hyökyaallon, jossa kuoli 200 000 ihmistä – ja joukossa oli 179 suomalaista. Se oli isoin suomalaisia rauhan aikana kohdannut suuronnettomuus.

Helsingin yliopiston Seismologian instituutin seismologi Marja Uski kertoo, mistä maanjäristykset johtuvat, missä niitä maapallolla erityisesti esiintyy, miten magnitudi mitataan ja millaisia järistyksiä on Suomessa.

Tulevaisuudessa pienet maanjäristykset yleistyvät. Syynä on ihmistoiminta. Viime aikoina maa on järissyt esimerkiksi Espoossa, johon rakennetaan geotermista energiaa tuottavaa laitosta.
Miten ihminen voi saada maan järisemään?

Ohjelman loppupuolella vieraillaan Aalto-yliopistossa, jossa talotekniikan professori Jari Puttonen kertoo, miten maanjäristyksiin voidaan järistysalueilla varautua taloja rakennettaessa.

Toimittaja Mari Heikkilä.

Kynnysarvoja, polvikulmia ja sykevälivaihtelua – testit auttavat urheilijaa saavuttamaan tavoitteensa

Tiedeykkönen 17.3.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kihussa eli Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä tehdään monenlaisia testejä huippu-urhelijoille. Testit auttavat suunnittelemaan harjoittelua ja paljastavat miten treenit ovat onnistuneet. Aiheesta on haastateltavana Kihun SportsLabin johtaja, dosentti Ari Nummela.

Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat kynnysarvot, millaisissa treeneissä elimistö käyttää eniten rasvaa ja miksi hapottaminen on hieman harhaanjohtava termi. Keskustelemme myös urheilijoiden palautumisesta, alppimajaharjoittelun merkityksestä ja näköpiirissä olevista uusista mittausmenetelmistä.

Tapaamme SportsLabissa myös kilpakävelijä Aku Partasen, joka on tullut testattavaksi. Hän kertoo, miten hän itse hyödyntää mittaustuloksia harjoittelussaan. Samalla selviää, millaista on viettää aikaa alppiteltassa.

Toimittaja Mari Heikkilä.

Fysiikan Top 10 läpimurrot – kuva mustasta aukosta, kvanttiherruus ja symmetriarikot

Tiedeykkönen 21.2.2020. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Vuoden 2019 tärkeimmäksi läpimurroksi Physics World -lehti valitsi EHT-teleskoopilla saadut kuvat mustasta aukosta. Tiedeykkösessä keskustellaan tästä ja muutamasta muusta fysiikan viime vuoden läpimurroista.

Kvanttitietokoneiden kehityksessä saavutettiin yksi merkittävä virstanpylväs, kun Google saavutti kvanttiherruuden – eli kvanttitietokone kykeni ensimmäistä kertaa ratkaisemaan jonkin tehtävä selvästi nopeammin kuin perinteiset tietokoneet.

Ohjelmassa puhutaan myös CP-symmetriarikoista, joita saamme osaltaan kiittää siitä, että olemme olemassa. Lisäksi esillä ovat painovoimakokeet ja Casimir-ilmiö.

Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen yliopistonlehtori, kosmologi Sami Nurmi sekä Nanotiedekeskuksen apulaisprofessori Juha Muhonen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Verkkoteorian mukaan olemme yhteydessä toisiimme 6 ihmisen kautta – teoria sai alkunsa Königsbergin siltaongelmasta

Tiedeykkönen 13.12.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kuka tahansa meistä voi saada yhteyden kehen tahansa ihmiseen maapallolla enintään kuudesta ihmisestä muodostuvan ketjun kautta. Tämä on yksi kuuluisa verkostoteorian pohjalta tehty päätelmä.

Verkkoteoriaa eli graafiteoriaa hyödynnetään nykyisin monilla eri aloilla. Sitä kutsutaan myös verkostoteoriaksi, jos tutkimuskohteena ovat ihmissuhdeverkostot tai laajat aineistot. Sillä voidaan analysoida poliittisen vallan keskittymistä ja organisaatioiden rakenteita, mutta yhtä lailla fysiikassa atomien välisiä yhteyksiä tai biologiassa solujen kytkentöjä.

Verkkoteorian kehittymisestä ja sovelluksista kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija, yliopistonopettaja Jorma Kyppö. Puhumme muun muassa kuuluisasta Köningsbergin siltaongelmasta, Platonin kappaleista ja karttojen neliväriongelmasta. Jälkimmäistä Kyppö itsekin jämähti pohtimaan kolmeksi vuodeksi.

Vierailemme myös LIKESin tutkimuskeskuksessa, jossa erikoistutkija Kati Lehtonen kertoo, miten tutki väitöskirjassaan verkostoanalyysin avulla urheilupäättäjien verkostoja. Kuulemme, millaisia kytkentöjä ja hierarkioita urheilumaailman kulisseissa piilee.

Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Suolistomikrobit muokkaavat meitä (ja me niitä) – ne voivat tehdä meistä maratoonareita ja vaikuttaa aivojemme toimintaan

Tiedeykkönen 12.11.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Lihavuus, masennus, suolistosairaudet, verisuonitaudit ja niin edelleen. Mitä enemmän tutkimuksia kertyy, sitä enemmän näyttää siltä, että suolistomikrobit vaikuttavat lähes tautiin kuin tautiin. Ne ovat viime vuosien kuuma tutkimusaihe. Mutta millaisia otuksia meidän suolistossamme majailee ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Tästä keskustelemme Tiedeykkösessä Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Satu Pekkalan kanssa.

Pekkala tutkii, miten liikunta muokkaa suolistomikrobistoa ja miten bakteerit ovat yhteydessä suolistosyöpiin. Puhumme myös suoliston yhteydestä aivoihin sekä keinoista, joilla mikrobistoa voitaisiin muokata niin, että esimerkiksi kilot karisevat tai suolistotulehdukset helpottavat. Luvassa on myös vinkkejä siitä, mitä kannattaisi tehdä, jotta suolistoasukkimme voisivat mahdollisimman hyvin.
Käymme myös laboratoriossa katsomassa, miten suolistomikrobeja tutkitaan. Oppaana on erikoislaboratoriomestari Hanne Tähti. Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Kaaosteoriassa pienellä muutoksella on isot seuraukset – sillä analysoidaan sydämen terveyttä ja pörssikursseja

Tiedeykkönen 25.10.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kaaosteoriasta tulee monille mieleen kuuluisa perhosvaikutus: perhosen siivenisku Brasiliassa voi saada aikaan tornadon Teksasissa. Taustalla ovat matemaatikko ja meteorologi Edvard Lorenzin tutkimukset. Hän havaitsi, että hyvin pieni muutos alkutilanteessa voi johtaa aivan odottamattomaan, toisenlaiseen lopputulokseen.

Ohjelmassa Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen kertoo, miten tutkijat päätyivät kaaosteoriaan 1900-luvun alussa. Yksi vaikuttajista oli ranskalainen matemaatikko Henri Poincaré, joka tutki planeettojen kiertoratoja. Puhumme myös fraktaaleista ja mustista joutsenista.
Sittemmin on havaittu, että kaaosteorian avulla voidaan selittää ja tutkia monenlaisia ilmiöitä, kuten liikenneruuhkia tai ilmastonmuutosta. Kupiainen itse soveltaa kaaosteoriaa tutkiessaan turbulenssia. Siten voidaan esimerkiksi selvittää, miten pienhiukkaset kulkeutuvat kaupungissa.

Ohjelman loppupuolella Tampereen yliopiston fysiikan professori Esa Räsänen kertoo, miten kaaosteorian avulla voidaan tutkia sydämen sykevälivaihtelusta, onko ihmisen sydän kunnossa vai onko ihmisellä mahdollisesti jokin sydänvika. Hän on selvittänyt myös, millaista kaaosta liittyy musiikkiin.

Toimittaja Mari Heikkilä.

Metallien kierrätys – piirilevyjätteessä ja jätevesilietteessä on korkeammat pitoisuudet arvometalleja kuin kaivoksissa

Tiedeykkönen 1.10.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kun vanhat piirilevyt murskataan ja niistä erotetaan metallit talteen, saadaan runsaasti arvoaineita, kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Pitoisuudet ovat moninkertaiset kaivoksiin verrattuna.

Ja millainen kultakaivos on jätevedenpuhdistamo. Osa viemäriveden mukana virtaavasta kullasta ja hopeasta voi olla peräisin sinun sormuksestasi tai kaulakorustasi. Tai teknisistä alusasuista, joissa käytetään hopeaa hajujen hallitsemiseksi. Menetelmiä niiden talteenottamiseksi kehitetään.

Mutta metallien kierrätys kuitenkin takkuaa. Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät herkästi pölyttymään kodin nurkkiin – arviolta Euroopassa vain viidennes elektroniikasta päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Tämä on huono yhtälö, sillä metallien tarve kasvaa jatkuvasti. Sähköautoissa ja elektroniikassa, kuten kännyköissä, magneeteissa, led-valoissa ja näytöissä, vaaditaan yhä enemmän harvinaisia metalleja.

Kiinalla on lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa, mutta on jo kehitetty menetelmiä, jolla nuo metallit voidaan saada talteen elektroniikkaromusta. Koska erottaminen on toistaiseksi hyvin haastavaa, metalleja louhitaan vielä mielummin kaivoksista.

Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen kertoo, mistä metalleista voi tulla pulaa, mitä meiltä Suomen maaperästä löytyy ja miten metallien kierrätys onnistuu. Hän on ryhmineen kehittänyt uusia menetelmiä metallien eristämiseen elektroniikkaromusta.

Ryhmä selvittää ICP-OES-laitteella eli optisella emissiospektrometrilla, miten paljon piirilevyissä on arvokkaita alkuaineita ja hyödyntää 3D-printterillä tulostettuja metallisieppareita niiden talteenotossa. Jyväskylään on suunnitteilla tehdas, jossa jätemateriaaleista voidaan louhia arvokkaita metalleja talteen.

Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Pyörremyrskyt sikiävät lämpötilaerosta ja saavat suunnan Coriolis-ilmiöstä eli maapallon pyörimisliikkeestä

Tiedeykkönen 2.8.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Trombit voivat aiheuttaa kesäisten ukkosmyrskyjen yhteydessä aikamoista tuhoa. Puut kaatuvat lakoon, talojen katot vaurioituvat, autot kaatuvat kyljelleen.

Ohjelmassa selvitämme, miten trombit syntyvät, eli mikä saa ilman pyörimään niin vinhasti. Käymme Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jenni Rauhalan kanssa läpi muutamia Suomen tuhoisimpia tapauksia. Keskustelemme myös siitä, miksi Itä-Suomessa trombeja havaitaan eniten.
Suomeen asti ei onneksi tule trooppisia hirmumyrskyjä, mutta niitäkin seurataan Ilmatieteen laitoksella. Ne saattavat iskeä moniin suomalaisten suosimiin lomakohteisiin.

Hirmumyrskyt ovat nimensä mukaisesti hirmuisia. Pahimmillaan niissä on kuollut satoja tuhansia ihmisiä. Tiettävästi eniten kuolonuhreja kautta aikojen aiheuttanut trooppinen hirmumyrsky oli
Bangladeshiin vuonna 1970 iskenyt Bholan sykloni, joka aiheutti arviolta jopa yli 500 000 kuolonuhria.

Meteorologi Pauli Jokinen kertoo, miten ja milloin hurrikaanit, taifuunit ja syklonit kehittyvät lämpimillä merialueilla.

Toimittaja Mari Heikkilä.

Jos sataa, tarvitaan sateenvarjo – ihminen päättelee luontaisesti loogisesti ja se on tieteen perusta

Tiedeykkönen 17.5.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Logiikka on päättelyn tiedettä, jossa annetuista lähtökohdista muodostetaan järkevä johtopäätös. Tällaisia ajatuskulkuja ihminen käy jatkuvasti läpi mielessään. Esimerkiksi juuri nyt toivottavasti ajattelet deduktiivisesti: ”Olen kiinnostunut tieteestä. Tiedeykkönen kertoo tieteestä. Olen siis kiinnostunut kuuntelemaan Tiedeykkösen.”

Käymme ohjelmassa Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja, filosofi John Pajusen läpi loogisen ajattelun periaatteita, kuten deduktiivista ja induktiivista päättelyä sekä niihin liittyviä sudenkuoppia. Puhumme Aristoteleen syllogismista ja poliittisesta argumentoinnista sekä pohdimme loogisia pähkinöitä. Tietotekniikan yliopisto-opettaja Antti-Juhani Kaijanahon kanssa keskustelemme muun muassa logiikan ja tietotekniikan historiasta, Boolen artimetiikasta ja Turingin koneesta.
Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Melu rassaa hermoja ja terveyttä – haittojen torjumiseen tarvitaan pelisääntöjä ja rakenteellisia ratkaisuja

Tiedeykkönen 14.5.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Häly vaikeuttaa töihin keskittymistä ja väsyttää. Avokonttorit ovat joidenkin mielestä vihoviimeinen keksintö, sillä naapurin liikehdintä ja äänet häiritsevät. Kotona saattaa rassata esimerkiksi yläkerran naapurista kuuluva töminä. Ääniä on vaikea paeta.

Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan. He keskustelevat, mitä on melu, miten se voi vaikuttaa terveyteen ja miten siltä voisi suojautua. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Helimäki akustikot oy:n toimistolla. Akustiikkasuunnittelija Olli Santala kertoo, miten äänien sinkoilua huonetilassa voidaan hillitä jo melko yksinkertaisin akustisin keinoin. Myös äänieristystä pystytään usein huomattavasti parantamaan.

Mikä meitä ihmisiä ajaa eteenpäin? – Motivaatiopsykologia tuo selityksiä

Tiedeykkönen 29.3.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Mikä saa meidät hakeutumaan tiettyihin tilanteisiin ja toimimaan tietyllä tavalla? Miksi ylipäätään teemme yhtään mitään? Tiedeykkösessä uppoudutaan motivaatiopsykologiaan. Sitä hyödynnetään niin opiskelussa, urheilussa kuin työelämässäkin.

Freud esitti, että meitä ajavat sukupuolivietti ja aggressio, mutta muitakin selityksiä tutkijat ovat vuosikymmenten varrella löytäneet, kuten kuuluisan Maslowin tarvehierarkian. Ohjelmassa käydään läpi motivaatiotutkimuksten historiaa ja keskustellaan nykyisistä tuulista. Samalla selviää, miten itseään ja muita voisi motivoida – ja miksei huippulukioon meneminen ole välttämättä lainkaan hyvä ratkaisu.

Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston psykologian yliopistotutkija Kati Vasalampi ja tutkijatohtori Riikka Hirvonen, jotka tutkivat etenkin koulumaailman motivaatiohaasteita. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Peliteoria on päätöksenteon tiedettä, jota sovelletaan niin biologiassa kuin ydinasestrategioissa

Tiedeykkönen 22.2.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Matematiikan peliteoria on useimmille tuttu nobelisti Bengt Holmströmin ja matemaatikko John Nashista kertovan Kaunis Mieli -elokuvan myötä. Mutta mikä on peliteoria – ja mitä kaikkea sen avulla tutkitaan? Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matemaatikko Mikko Parviainen sekä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Klaus Kultti. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat Nashin tasapaino, haitallinen valikoituminen ja moraalikato. Esimerkit paljastavat, miksi kartellin perustaminen on houkuttelevaa – ja miksi radiotaajuuksien huutokaupat voivat mennä niin pahasti pieleen.

Fysiikan läpimurrot – suprajohtavaa grafeenia ja kaikuja maailmankaikkeuden pimeältä kaudelta

Tiedeykkönen 1.2.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Physics World -lehti valitsi vuoden 2018 tärkeimmäksi läpimurroksi tutkimuksen, jossa MIT:n tutkijat saivat tehtyä grafeenista suprajohtavaa. Tästä on virinnyt kokonaan uusi tutkimusala, twisttroniikka. Tiedeykkösessä puhutaan tästä ja parista muusta viime vuoden fysiikan alan läpimurrosta. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat kvasikiteet ja miten pimeä aine on saattanut maailmankaikkeuden alkuhämärissä vuorovaikuttaa tavallisen aineen kanssa.

Haastateltavina Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Peltonen ja kosmologian professori Kimmo Kainulainen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Musiikin ja matematiikan pitkä historia – Pythagoras kehitti intervallit ja Kepler tutki sfäärien harmoniaa

Tiedeykkönen 11.1.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Musiikki oli aikoinaan osa matematiikkaa. Tämä selittää, miksi useat kuuluisat tieteentekijät ovat olleet myös merkittäviä musiikin teorian luojia. Pythagoras havaitsi numeeriset suhteet, jotka määrittelevät musiikillisen sävelasteikon. Matemaatikko, tähtitietelijä Johannes Kepler tunnetaan planeettojen ratoja kuvaavista laeista, mutta todellisuudessa hän käytti paljon aikaa musiikkia koskevien tutkimusten parissa. Hän kehitti teorian planeettojen tuottamasta musiikista, sfäärien harmoniasta.

Tiedeykkösessä keskustellaan, miten matematiikkaa on hyödynnetty musiikin teorian luomisessa ja millaista matematiikkaa musiikkiin liittyy. Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck sekä musiikkitieteilijä, muusikko Antti Peltomaa.

Sotilaslääketieteessä varaudutaan pahimpaan – influenssapandemiat, isorokko ja pernarutto isoja biouhkia

Tiedeykkönen 4.1.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja, professori Simo Nikkari kertoo Tiedeykkösessä, millaisia biouhkia tulevaisuus voi tuoda ja mihin kaikkeen sotilaslääketieteessä pitää varautua. Biotieteiden kehitys tuo uusia haasteita: yksi uhkakuva on, että isorokkovirus valmistetaan keinotekoisesti. Se olisi periaatteessa jo mahdollista. Myös uuteen influenssapandemiaan pitää varautua. Bioaseiden lisäksi ohjelmassa puhutaan kemiallisista aseista ja säteilevistä aineista. Ohjelmassa piipahdetaan myös Washingtonissa sotilaslääketieteen museossa. Taistelualueille lähtevät saavat nykyisin virtuaalivalmennusta ja telelääketieteen avulla hoitoa saadaan paikan päälle. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Mikä meitä verkossa uhkaa – kybermaailmassa rötöstellään ja vakoillaan

Tiedeykkönen 9.11.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Suomessa tapahtuu tuhansia palvelunestohyökkäyksiä vuosittain. Syyskuussa 2018 hyökkäyksen vuoksi kaatuivat Kelan, Tullin ja Veroviraston sähköinen asiointi. Verkkohuijaukset, kiristykset ja tietojen kalastelu ovat jatkuvasti yleistyneet.

Ehkä olet saanut saanut kuulla, että sinua odottaa valtava perintö tai iso arpajaisvoitto? Sinulle on myös saattanut tulla kiristysviesti. Siinä vaaditaan rahaa, jotta käyntisi pornosivustoilla ja tietokoneesi kameralla kuvattu videopätkä eivät paljastu.

Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Martti Lehto kertoo, mikä meitä verkossa oikein uhkaa – ja miten uhkiin pitäisi varautua. Käymme läpi kybersäätä ja keskustelemme kybersodasta, -pommeista ja -vakoilusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa IT-instituutin johtaja Mika Karjalainen ja kyberturvallisuusasiantuntija Marko Vatanen kertovat, miten kyberhyökkäyksiä vastaan voidaan harjoitella keino-internetissä. Toimittaja Mari Heikkilä.

Uusia hoitoja testataan jo – faagit auttavat nujertamaan sairaalabakteereita

Tiedeykkönen 5.10.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Antibiooteille vastustuskykyisten sairaalabakteerien kehittyminen on maailmanlaajuisesti iso ongelma. Tämän vuoksi tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet viruksista, faageista, joilla niitä voitaisiin tappaa. Ihan samaan tapaan kuin ihmisten keskuudessa kiertää syksyisin monenlaisia flunssaviruksia, myös bakteerit voivat saada virustartunnan – ja kuolla siihen. Nyt tutkijat valjastavat näitä bakteerinsyöjiä eli faageja hyötykäyttöön.

Tiedeykkösessä yliopistolehtori Lotta-Riina Sundberg kertoo, millaista jatkuvaa kilpajuoksua elämä mikrobien maailmassa on: faagit nujertavat bakteereita ja bakteerit puolestaan jatkuvasti kehittävät vastutuskykyä niitä vastaan. Molemmat muokkaavat alituisesti perimäänsä, jotta pärjäisivät kisassa.

Sunberg ryhmineen tutkii, miten faageja voitaisiin käyttää kalanviljelyssä estämässä haitallista flavobakteeria. Laboratoriovierailulla tutkimusavustaja Kati Mäkelä kertoo, miten faageja viljellään.
Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuori tutkii pahamaineisia sairaalabakteereita. Hän kertoo, miten bakteerit kehittyvät vastutuskykyisiksi antibiooteille. Jalasvuori etsii bakteereita tappavia faageja jätevedestä. Hän kehittää keinoa, joilla voitaisiin hoitaa esimerkiksi vaikeita haavatulehduksia, joihin mitkään antibiootit eivät enää tepsi.

Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Aivot alkavat rappeutua jo 30-vuotiaana, mutta oppimiskykyä voi ylläpitää elämätavoilla ja aivoharjoituksilla

Tiedeykkönen 21.8.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Vanha koira ei opi uusia temppuja – vai oppiiko? Aivoissa alkaa jo kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen syntyä rakenteellisia muutoksia. Myös kyky käsitellä aistihavaintoja heikkenee. Eläkeiässä rappeutuminen vain kiihtyy.

Tätä kehitystä voidaan hidastaa elämäntavoilla, kuten liikunnalla. Myös uni on välttämätön lääke, sillä nukkuessa päivän mittaan opittu painuu pysyvästi mieleen. Käytännön apua oppimiseen ja muistihaasteisiin voi löytyä erilaisista muistitekniikoista ja tarkkaavaisuusharjoituksista.

Toimittaja Mari Heikkilä vierailee Jyväskylän yliopiston monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa. Haastateltavina ovat psykologian laitoksen yliopistotutkija Piia Astikainen, yliopistonopettaja Juho Strömmer ja aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

Vierailulla selviää, miten tutkijat pääsevät EEG- ja MEG-laitteilla kurkistamaan ihmisen pään sisälle. Laitteet kertovat välittömästi, missä kohtaa aivoja sähköimpulssit kulloinkin kiitävät.

Tilastotieteessä pitää osata tulkita – jäätelönsyönti ei lisää haiden hyökkäyksiä

Tiedeykkönen 29.5.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Viisi kuppia kahvia päivässä vähentää dementiaa, pitkät ihmiset ovat älykkäämpiä kuin lyhyet ja niin edelleen. Uutisissa vilisee jos jonkinmoisia tutkimustuloksia. Tiedeykkösessä keskustellaan tänään Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmanderin kanssa, miten tutkimustulosten luotettavuutta voidaan arvioida.

Matkan varrella selviää muun muassa, mitä eroa on korrelaatiolla ja kausaliteetilla, mitä tarkoittaa p-arvo ja miksi kaksoissokkokokeet eivät sovi kaikkeen. Samalla selviää, millaisia asioita tilastotieteilijät tutkivat. Piipahdamme myös tilastotieteen yliopistonlehtori Salme Kärkkäisen työhuoneessa katsomassa kuvia pohjaeläimistä ja kuulemme, miksi tilastotieteilijä on niistä kiinnostunut.

Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Avaruusromua on liikaa – törmäykset uhkaavat toimivia satelliitteja ja tulevaisuuden avaruusmatkailua

Tiedeykkönen 4.5.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat 1950-luvun lopulla ampuivat ensimmäiset satelliittinsa maata kiertävälle radalle, sinne on singottu niitä yli 7000. Toimivia satelliitteja on reilu 1000, joten suuri osa maata kiertävistä kappaleista on nykyisin romua.

Lisäksi avaruudessa on iso määrä satelliiteista hajonneita metallikappaleita. Yli 10 cm kokoisia roskia on noin 29 000 ja tätä pienempiä yli 166 miljoonaa. Tämä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. 

Yksi romusatelliitti, joka pitäisi saada pois avaruudesta, on ESAn rakentama kaukokartoitussatelliitti Envisat, joka ammuttiin avaruuteen 2002. Se ehti toimia kymmenen vuotta, kunnes se vaurioitui. Nyt tuo linja-auton kokoinen satelliitti kiertää vaienneena romuna maata polaariradalla, joka on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä satelliittiradoista.

Ohjelmassa keskustellaan avaruusromusta laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin kanssa. Hän johtaa kestävän avaruustekniikan ja -tieteen huippuyksikköä, joka etsii ratkaisuja romuongelmaan.

Yksi mahdollinen menetelmä tehtävänsä toteuttaneiden satelliittien poistamiseen on plasmajarru. Siitä kertoo keksinnön kehittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen.
Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

 

Lintujen kevätmuutto – Suomeen tulee uusia lintulajeja, mutta monet perinteiset lajit ovat taantumassa

Tiedeykkönen 24.4.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt.
Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Modernia maailmaa ei olisi ilman katalyyttejä – ja nyt niillä tehdään jätteestäkin arvotavaraa

Tiedeykkönen 27.3.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Ilman katalyyttejä maailma näyttäisi ihan erilaiselta. Monia nykyisin käytössä olevia tavaroita ei voitaisi valmistaa: meiltä puuttuisivat esimerkiksi polttoaineet ja lannoitteet.

Viime vuosina katalyyttien merkitys on vain kasvanut, kun halutaan vähentää teollisen valmistuksen energiankulutusta ja hukkaa. Ne auttavat kehittämään ympäristöystävällisempää vihreää kemiaa.
Katalyyttien avulla voidaan esimerkiksi valmistaa hajoavia biomuoveja ja vähentää siten muovijätteen määrää. Ne mahdollistavat myös uudenlaisia tapoja tuottaa energiaa ja sitoa ilmakehässä olevia kasvihuonekaasuja.

Jyväskylän yliopistossa tutkijat kehittävät parhaillaan katalyyttien avulla keinoja, joilla biojätteestä voitaisiin jalostaa arvokkaita kemikaaleja ja polttoaineita.

Katalyyttien hyödyntämisestä keskustelevat toimittaja Mari Heikkilä ja fysikaalisen kemian professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopistosta. Haastateltavana on myös orgaanisen kemian professori Petri Pihko, joka kertoo, miten katalyyttejä tutkitaan käytännössä.

Fysiikan viime vuoden läpimurrot – tähtien törmäys synnytti planeetan verran kultaa ja platinaa

Tiedeykkönen 9.3.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Viime vuonna fysiikan alalla tapahtui jänniä. Elokuussa tutkijat bongasivat gravitaatioaaltoja mittaavien laitteiden avulla harvinaisen tapahtuman, neutronitähtien törmäyksen. Kaukana avaruudessa tapahtunut jysäys toi meille uutta tietoa gravitaatioaalloista ja gammasädepurkauksista. Lisäksi se tuotti muutaman maapallollisen verran platinaa ja kultaa.

Keskustelemme tästä ja muista fysiikan vuoden 2017 läpimurroista Jyväskylän yliopiston kosmologian professori Kimmo Kainulaisen kanssa. Ohjelmassa selviää muun muassa, millainen on tähtien elinkaari, miten syntyy mustia aukkoja ja miksi hiukkasfyysikot ovat olleet selvittämässä Egyptin pyramidin rakennetta. Kuulemme myös, millaista on kosmologin työ. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Biologiassa sukupuoliraja on häilyvä

Tiedeykkönen 16.2.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kromosomit eivät aina kerro, kuka on nainen ja kuka on mies. Kautta aikojen on syntynyt lapsia, joilla sukupuolikromosomit ovat poikkeavia. Esimerkiksi pitkällä miehellä voi tietämättään olla ylimääräinen Y-kromosomi. Joskus syntyy poika, jolla on tytön kromosomit – tai päinvastoin. Evoluutioekologian professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta kertoo sukupuolen määräytymisestä biologian näkökulmasta. Samalla kuullaan eläinmaailman ihmeellisyyksistä, kuten neitsellisestä lisääntymisestä.

Ohjelman toisessa osassa käydään katsomassa uinuvia perhosentoukkia. Mappes ryhmineen tutkii Täpläsiilikäs-perhosten varoitusvärejä sekä niiden tuottamia pahanhajuisia kemikaaleja, joilla ne karkottavat kimppuunsa hyökkäävät pedot. Niskarauhasesta ruiskautetut tipat saavat sinitiaisen pudistelemaan päätään ja peräpäästä lähtevä hajupommi karkottaa muurahaiset.
Haastateltavana professori Johanna Mappes ja erikoislaboratoriomestari Kaisa Suisto. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Matematiikan vaikeat yhtälöt kiehtovat – yksi miljoonan dollarin ongelma ratkaistu, kuusi jäljellä

Tiedeykkönen 12.1.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Matematiikassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, joita tutkijat ovat pähkäilleet jo vuosikymmeniä. Seitsemän niistä tunnetaan nykyisin Millenium-ongelmina, joiden ratkaisijoille on luvattu miljoonan dollarin palkkiot.

Millaisia nämä matematiikan suuret ongelmat oikein ovat – ja miksi niiden ratkaiseminen on niin vaikeaa? Mitä hyötyä ratkaisuista on? Näihin kysymyksiin vastaa Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salo. Kuulemme myös tarinan Grigori Perelmanista, joka vuonna 2002 ratkaisi ensimmäisenä yhden Millenium-ongelmista, mutta ei huolinut rahapalkintoa.

Salo itse tutkii inversio-ongelmia, joiden selvittäminen auttaa parantamaan lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä. Kuuma aihe tutkimusalalla on Harry Potterista tuttujen näkymättömyysviittojen kehittäminen. Näyttäisi siltä, että se voi jonain päivänä olla mahdollista.
Ohjelmassa tutustutaan myös matemaatikon arkeen ja murretaan stereotypioita. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Hyperspektrikamera näkee maalauksen alle – voi paljastaa taideväärennöksen

Tiedeykkönen 18.10.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Jopa yli puolet markkinoilla kiertävistä taideteoksista on väärennöksiä, joten ongelma on laaja. Tiedeykkösessä selvitetään, miten taideväärennökset paljastuvat nykyisillä taidehistorian, fysiikan ja kemian menetelmillä.

Jyväskyläläistutkijoiden poikkitieteellinen projekti keräsi taannoin kansainvälistä huomiota, kun BBC uutisoi, että he olivat todistaneet aidoksi Claude Monet’n maalaukseksi Serlachius-museoiden teoksen. Signeeraus löytyi hyperspektrikameran avulla maalikerrosten alta.

Ohjelmassa kuulemme, miksi taideteosten tutkijat analysoivat alkuaineita ja miten he pystyvät näkemään maalikerrosten alle. Samalla paljastuu, miksi Pariisin taidemuseo Louvren alakerrassa on hiukkaskiihdytin.

Haastateltavina ovat Recenartin toimitusjohtaja, taidehistorioitsija Tiina Koivulahti, kemisti Juhani Huuskonen ja fyysikko Mikko Laitinen. Ohjelmaa toimittaa Mari Heikkilä.

 

Nanotiedettä – tulevaisuudessa saatamme nähdä kultaleimatun viruksen matkan soluun

Tiedeykkönen 19.9.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kaupoissa on jo nanosuksia, nanohiukkasia sisältäviä aurinkovoiteita ja likaantumattomia paitoja, mutta tulevaisuudessa nanotieteen tutkimus voi tuoda vaikkapa keinoja, joilla lääkeaineet saadaan kuljetettua suoraan syöpäsoluihin. Tai ehkä pääsemme kulkemaan näkymättömyysviitan alla kuin Harry Potter konsanaan.

Ohjelmassa kiertelemme Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laboratorioissa ja keskustelemme nanotieteen kuumista tutkimusaiheista, kuten grafeenista ja DNA-origameista. Ohjelmassa selviää myös, millainen on maailman pienin kultaketju.

Haastateltavina ovat Nanotiedekeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, fysikaalisen kemian professori Mika Pettersson sekä yliopistonlehtori Jussi Toppari.

Toimittaja Mari Heikkilä.

Professorin mukaan Suomen metsiensuojelussa mennään päin puuta

Tiedeykkönen 30.6.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Tutkijat allekirjoittivat maaliskuussa 2017 julkilausuman, jossa vastustivat hallituksen aikeita lisätä metsähakkuita. Tiedeykkösessä on haastateltavana yksi vetoomuksen kirjoittajista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
Metsäretken lomassa keskustellaan metsiensuojelusta, luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisista eläimistä, kuten kaupunkien liepeillä asustelevista liito-oravista. Kotiaho kertoo metsien ja soiden ennallistamisesta sekä siitä, miksi pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma lopulta vesittyi.
Kotiaho edustaa Suomea kansainvälisessä biodiversiteettipaneelissa, joka on ilmastopaneelin sisar. Hän kertoo, millaista työtä ryhmä tekee ja miltä ympäristönsuojelun tila näyttää maailmanlaajuisesti.
Ohjelman loppupuolella päästetään lampaat kesälaitumelle ja istahdetaan Metsähallituksen kehitysjohtaja Jussi Päivisen kanssa puhumaan perinneympäristöjen suojelusta. Toimittaja Mari Heikkilä.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna