Vuoden verran sähköautoa ajaneena voin todeta, että ei ole bensa-autoa ikävä. Vanha bensa-Fordimme on nykyisin käytössä lähinnä pitkillä matkoilla, esimerkiksi mökkimatkoilla, joilla koko perhe on mukana. Lisäksi se on ajo-opetusautona. Muutoin sen asema on syrjäytetty.

Mutta puhutaan aluksi hieman sähköauton huonoista puolista. Meillä sähköauto on koko ajan ulkona, koska autotalli on jo täynnä tavaraa. Talvella auton kantama laskee suunnilleen puoleen kesään verrattuna. Kantama on talvikelillä noin 150 km, kun kesällä se on yli 300 km kaupunkiajossa (auto on Renault Zoe). Meidän käytössämme tämä ei ole ongelma, sillä auto on kaupunkiautona eli ajamme lähinnä lyhyitä matkoja. 

Kesällä kuitenkin ajoimme sähköautolla muutaman kerran Jkylästä pk-seudulle (noin 300 km). Silloin jouduimme pysähtymään lataamista varten. Näin siksi, että auton kantama on pienempi, kun sillä ajaa maantieajoa (yli 80 km/h) verrattuna siihen, että ajaisi kaupunkiajoa. Tämä on siis iso ero bensa-autoon verrattuna. Bensa-autolla on tottunut siihen, että kaupunkiajossa kuluu paljon bensaa ja maantieajo 80 km/h on optimaalinen vauhti bensamoottorille. Sähköautossa logiikka on erilainen. Vähiten energiaa sähköauto kuluttaa hitaasti körötellessä kaupunkiajossa. Energian kulutus kasvaa nopeammassa vauhdissa. Mitä kovempaa ajaa, sitä enemmän energiaa kuluu per kilometri.

Lataaminen reissussa on sähköauton kanssa pieni jännitysmomentti. Ei niin, että vaarana olisi sähkön loppuminen yhtäkkiä. Sellaista ei pääse käymään, sillä autossa näkee kyllä koko ajan, miten paljon on ajomatkaa jäljellä ja ajotietokone osaa laskea sen ajonopeudesta riippuen. Eli ihan samoin kuin ei bensa-autossakaan bensa yhtäkkiä lopu, ei sähköautosta sähkö lopu yhtäkkiä – kyllä sen huomaa ja saa syyttää lähinnä itseään jos niin käy. Sen sijaan jännitysmomentti liittyy latauspaikkoihin. Bensa-asemia on nykyisin aika hyvin joka puolella, mutta sähköautojen latauspaikkojen verkosto on vielä osin hajanainen. Eikä siinä kaikki: vaikka latauspaikka olisi, se voi olla jo toisen auton käytössä tai lataaminen voi olla luvattua hitaampaa. Kerrankin päätimme mennä huoltoasemalle lataamaan ja ajattelimme syödä odotellessamme. Huomasimme kuitenkin auton lataukseen laittaessamme, että latausnopeus oli vain puolet luvatusta. Tämä tarkoitti, että olisimme kaavailemamme puolentoista tunnin sijaan joutuneet lataamaan kolme tuntia. No, onneksi lataus riitti siihen, että ajoimme seuraavalle huoltoasemalle. Valitettavasti tämä kokemuksemme luvattua hitaammasta latausnopeudesta ei ole ainutkertainen. Etenkin kauppakeskuksissa olevat ilmaiset latauspisteet antavat harvoin niin nopeasti virtaa kun luvataan. Lisäksi toisinaan latauspisteet ovat epäkunnossa. Onneksi on kännykkäsovelluksia, joissa käyttäjät jakavat kokemuksiaan latauspisteistä. Tämä on silti iso ero verrattuna bensa-autoihin, joiden kanssa voi vain ajaa huoltoasemalle ja tankata. Sähköauton kanssa pitää ainakin toistaiseksi olla paljon suunnitelmallisempi eli katsoa valmiiksi mahdolliset latauspaikat reitin varrelta ja suunnitella tekemistä latauksen ajaksi.

Muita huonoja puolia on se, että Zoe ei ole mitenkään erityisesti suunniteltu Suomen ankariin talvioloihin. Latausta varten avautuu luukku auton edessä Renault-merkin alta. Tämä luukku on sään armoilla ja jäätyy herkästi pakkasilla. Välillä olen mennyt kauppakeskukseen ostoksille ja jättänyt auton sisäparkkiin, jotta luukku sulaa. Viime talvena Zoe myös ryhtyi valittelemaan ja jokin varoitusvalo syttyi, kun pakkasta oli oikein paljon. Tämä tosin korjautui huollossa.

Yksi käytännön seikka on, että huoltopaikkoja sähköautoille on vielä rajatusti. Ostimme Zoen täältä Jyväskylästä ja se oli ollut aiemmin autoliikkeen esittelyautona (eli oli käytetty). Käytännössä sen huolto onnistuu vain paikassa, josta sen ostimme ja sielläkin on yksi ihminen, joka voi tehdä huollon. Eli hieman on koulutettavaa, jotta saadaan sähköautoille huoltomiehiä. Toisaalta sähköauton huolto on edullista – vuosihuolto maksoi 150 euroa.

Seuraavaksi sähköautoilun hyviä puolia. Ensinnäkin itse olen tyytyväinen siihen, ettei tarvitse mennä tankkaamaan. Inhoan huoltoasemalle menoa. Arjessa on paljon helpompaa, kun voi vain laittaa kotona auton piuhan päähän. Meillä on asennettuna kotilatauspiste. Koska ajamme autolla pääosin lyhyttä matkaa ja kaupunkiajoa, ei autoa tarvitse ladata kovin usein. Talvisin ehkä parin päivän välein, kesäisin pari kertaa viikossa. Sellaista tilannetta ei meille ole tullut, että auto ei olisi riittävässä latauksessa eikä sillä voisi siksi lähteä liikenteeseen. Laitamme auton lataukseen viimeistään kun akku on noin 30 prosenttia täynnä, useimmiten jo aiemmin. 

Pieni sähköautomme on mukava ajaa. Se kiihtyy nopeasti ja on näppärä käyttää. Automaattivaihteisto on mukava, kun siihen on tottunut. Joskus, kun tarvitsemme samaan aikaan mieheni kanssa autoa, tulee kiistaa, kumpi saa sähköauton. 

Talvella on mukava, kun sähköautosta ei käynnistäessä tuprahda pakokaasupilveä ilmaan. Muutenkin on mukava ajatella, että ilma säilyy puhtaampana. Joskus kaupungissa ajellessa tulee mieleen, että miten paljon miellyttävämpi olisi talvinen ilma keskustassa, jos kaikilla olisi sähköautot. 

Itse olen tyytynyt autossa talvella melko viileään sisäilmaan (laitan yleensä tavoitelämpötilaksi 18-19 astetta), sillä en halua kuluttaa sähköä liiaksi lämmittämiseen. Kun päällä ovat talviset ulkovaatteet, on turha kuluttaa valtavasti energiaa lämmittämiseen. Bensamoottoriautossa tilanne on eri, kun lämpöä syntyy väistämättä bensan palamisen sivutuotteena. Toisaalta ei sähköautossa tarvitse missään pakastimessa olla. Auto on helppo saada etukäteen lämpimäksi ennen ajamaan lähtöä. Zoessa on näppärä 5 minuutin teholämmitys, joka sulattaa ikkunat ja esilämmittää sisätilat.

Ensi kesänä asennamme aurinkokennot kotimme katolle. Sitten voimme ladata sähköautoa omalla aurinkosähköllä. Tällä hetkellä meillä on sähkösopimuksessa, että käytämme vain uusiutuvaa energiaa.

Vaikka jatkuvasti saa lehdistä lukea, että sähköautot yleistyvät hitaasti ja niiden akkujen tuottaminen on hankalaa, olen varma, että sähköautot ovat tulevaisuuden suunta. Olen melko varma, että tulevaisuudessa akkujen toimivuus kylmällä ilmalla saadaan paremmaksi. Lisäksi tarvitaan vielä parannuksia latausverkostoon. Mutta omien kokemusteni pohjalta voin kyllä suositella sähköautoa jo nyt kaupunkiautoksi.