Suolistomikrobit muokkaavat meitä (ja me niitä) – ne voivat tehdä meistä maratoonareita ja vaikuttaa aivojemme toimintaan

Tiedeykkönen 12.11.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Lihavuus, masennus, suolistosairaudet, verisuonitaudit ja niin edelleen. Mitä enemmän tutkimuksia kertyy, sitä enemmän näyttää siltä, että suolistomikrobit vaikuttavat lähes tautiin kuin tautiin. Ne ovat viime vuosien kuuma tutkimusaihe. Mutta millaisia otuksia meidän suolistossamme majailee ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Tästä keskustelemme Tiedeykkösessä Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Satu Pekkalan kanssa.

Pekkala tutkii, miten liikunta muokkaa suolistomikrobistoa ja miten bakteerit ovat yhteydessä suolistosyöpiin. Puhumme myös suoliston yhteydestä aivoihin sekä keinoista, joilla mikrobistoa voitaisiin muokata niin, että esimerkiksi kilot karisevat tai suolistotulehdukset helpottavat. Luvassa on myös vinkkejä siitä, mitä kannattaisi tehdä, jotta suolistoasukkimme voisivat mahdollisimman hyvin.
Käymme myös laboratoriossa katsomassa, miten suolistomikrobeja tutkitaan. Oppaana on erikoislaboratoriomestari Hanne Tähti. Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Kaaosteoriassa pienellä muutoksella on isot seuraukset – sillä analysoidaan sydämen terveyttä ja pörssikursseja

Tiedeykkönen 25.10.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kaaosteoriasta tulee monille mieleen kuuluisa perhosvaikutus: perhosen siivenisku Brasiliassa voi saada aikaan tornadon Teksasissa. Taustalla ovat matemaatikko ja meteorologi Edvard Lorenzin tutkimukset. Hän havaitsi, että hyvin pieni muutos alkutilanteessa voi johtaa aivan odottamattomaan, toisenlaiseen lopputulokseen.

Ohjelmassa Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen kertoo, miten tutkijat päätyivät kaaosteoriaan 1900-luvun alussa. Yksi vaikuttajista oli ranskalainen matemaatikko Henri Poincaré, joka tutki planeettojen kiertoratoja. Puhumme myös fraktaaleista ja mustista joutsenista.
Sittemmin on havaittu, että kaaosteorian avulla voidaan selittää ja tutkia monenlaisia ilmiöitä, kuten liikenneruuhkia tai ilmastonmuutosta. Kupiainen itse soveltaa kaaosteoriaa tutkiessaan turbulenssia. Siten voidaan esimerkiksi selvittää, miten pienhiukkaset kulkeutuvat kaupungissa.

Ohjelman loppupuolella Tampereen yliopiston fysiikan professori Esa Räsänen kertoo, miten kaaosteorian avulla voidaan tutkia sydämen sykevälivaihtelusta, onko ihmisen sydän kunnossa vai onko ihmisellä mahdollisesti jokin sydänvika. Hän on selvittänyt myös, millaista kaaosta liittyy musiikkiin.

Toimittaja Mari Heikkilä.

 

Metallien kierrätys – piirilevyjätteessä ja jätevesilietteessä on korkeammat pitoisuudet arvometalleja kuin kaivoksissa

Tiedeykkönen 1.10.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kun vanhat piirilevyt murskataan ja niistä erotetaan metallit talteen, saadaan runsaasti arvoaineita, kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Pitoisuudet ovat moninkertaiset kaivoksiin verrattuna.

Ja millainen kultakaivos on jätevedenpuhdistamo. Osa viemäriveden mukana virtaavasta kullasta ja hopeasta voi olla peräisin sinun sormuksestasi tai kaulakorustasi. Tai teknisistä alusasuista, joissa käytetään hopeaa hajujen hallitsemiseksi. Menetelmiä niiden talteenottamiseksi kehitetään.

Mutta metallien kierrätys kuitenkin takkuaa. Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät herkästi pölyttymään kodin nurkkiin – arviolta Euroopassa vain viidennes elektroniikasta päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Tämä on huono yhtälö, sillä metallien tarve kasvaa jatkuvasti. Sähköautoissa ja elektroniikassa, kuten kännyköissä, magneeteissa, led-valoissa ja näytöissä, vaaditaan yhä enemmän harvinaisia metalleja.

Kiinalla on lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa, mutta on jo kehitetty menetelmiä, jolla nuo metallit voidaan saada talteen elektroniikkaromusta. Koska erottaminen on toistaiseksi hyvin haastavaa, metalleja louhitaan vielä mielummin kaivoksista.

Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen kertoo, mistä metalleista voi tulla pulaa, mitä meiltä Suomen maaperästä löytyy ja miten metallien kierrätys onnistuu. Hän on ryhmineen kehittänyt uusia menetelmiä metallien eristämiseen elektroniikkaromusta.

Ryhmä selvittää ICP-OES-laitteella eli optisella emissiospektrometrilla, miten paljon piirilevyissä on arvokkaita alkuaineita ja hyödyntää 3D-printterillä tulostettuja metallisieppareita niiden talteenotossa. Jyväskylään on suunnitteilla tehdas, jossa jätemateriaaleista voidaan louhia arvokkaita metalleja talteen.

Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Pyörremyrskyt sikiävät lämpötilaerosta ja saavat suunnan Coriolis-ilmiöstä eli maapallon pyörimisliikkeestä

Tiedeykkönen 2.8.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Trombit voivat aiheuttaa kesäisten ukkosmyrskyjen yhteydessä aikamoista tuhoa. Puut kaatuvat lakoon, talojen katot vaurioituvat, autot kaatuvat kyljelleen.

Ohjelmassa selvitämme, miten trombit syntyvät, eli mikä saa ilman pyörimään niin vinhasti. Käymme Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jenni Rauhalan kanssa läpi muutamia Suomen tuhoisimpia tapauksia. Keskustelemme myös siitä, miksi Itä-Suomessa trombeja havaitaan eniten.
Suomeen asti ei onneksi tule trooppisia hirmumyrskyjä, mutta niitäkin seurataan Ilmatieteen laitoksella. Ne saattavat iskeä moniin suomalaisten suosimiin lomakohteisiin.

Hirmumyrskyt ovat nimensä mukaisesti hirmuisia. Pahimmillaan niissä on kuollut satoja tuhansia ihmisiä. Tiettävästi eniten kuolonuhreja kautta aikojen aiheuttanut trooppinen hirmumyrsky oli
Bangladeshiin vuonna 1970 iskenyt Bholan sykloni, joka aiheutti arviolta jopa yli 500 000 kuolonuhria.

Meteorologi Pauli Jokinen kertoo, miten ja milloin hurrikaanit, taifuunit ja syklonit kehittyvät lämpimillä merialueilla.

Toimittaja Mari Heikkilä.

Jos sataa, tarvitaan sateenvarjo – ihminen päättelee luontaisesti loogisesti ja se on tieteen perusta

Tiedeykkönen 17.5.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Logiikka on päättelyn tiedettä, jossa annetuista lähtökohdista muodostetaan järkevä johtopäätös. Tällaisia ajatuskulkuja ihminen käy jatkuvasti läpi mielessään. Esimerkiksi juuri nyt toivottavasti ajattelet deduktiivisesti: ”Olen kiinnostunut tieteestä. Tiedeykkönen kertoo tieteestä. Olen siis kiinnostunut kuuntelemaan Tiedeykkösen.”

Käymme ohjelmassa Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja, filosofi John Pajusen läpi loogisen ajattelun periaatteita, kuten deduktiivista ja induktiivista päättelyä sekä niihin liittyviä sudenkuoppia. Puhumme Aristoteleen syllogismista ja poliittisesta argumentoinnista sekä pohdimme loogisia pähkinöitä. Tietotekniikan yliopisto-opettaja Antti-Juhani Kaijanahon kanssa keskustelemme muun muassa logiikan ja tietotekniikan historiasta, Boolen artimetiikasta ja Turingin koneesta.
Toimittaja on Mari Heikkilä.

 

Melu rassaa hermoja ja terveyttä – haittojen torjumiseen tarvitaan pelisääntöjä ja rakenteellisia ratkaisuja

Tiedeykkönen 14.5.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Häly vaikeuttaa töihin keskittymistä ja väsyttää. Avokonttorit ovat joidenkin mielestä vihoviimeinen keksintö, sillä naapurin liikehdintä ja äänet häiritsevät. Kotona saattaa rassata esimerkiksi yläkerran naapurista kuuluva töminä. Ääniä on vaikea paeta.

Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan. He keskustelevat, mitä on melu, miten se voi vaikuttaa terveyteen ja miten siltä voisi suojautua. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Helimäki akustikot oy:n toimistolla. Akustiikkasuunnittelija Olli Santala kertoo, miten äänien sinkoilua huonetilassa voidaan hillitä jo melko yksinkertaisin akustisin keinoin. Myös äänieristystä pystytään usein huomattavasti parantamaan.

Mikä meitä ihmisiä ajaa eteenpäin? – Motivaatiopsykologia tuo selityksiä

Tiedeykkönen 29.3.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Mikä saa meidät hakeutumaan tiettyihin tilanteisiin ja toimimaan tietyllä tavalla? Miksi ylipäätään teemme yhtään mitään? Tiedeykkösessä uppoudutaan motivaatiopsykologiaan. Sitä hyödynnetään niin opiskelussa, urheilussa kuin työelämässäkin.

Freud esitti, että meitä ajavat sukupuolivietti ja aggressio, mutta muitakin selityksiä tutkijat ovat vuosikymmenten varrella löytäneet, kuten kuuluisan Maslowin tarvehierarkian. Ohjelmassa käydään läpi motivaatiotutkimuksten historiaa ja keskustellaan nykyisistä tuulista. Samalla selviää, miten itseään ja muita voisi motivoida – ja miksei huippulukioon meneminen ole välttämättä lainkaan hyvä ratkaisu.

Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston psykologian yliopistotutkija Kati Vasalampi ja tutkijatohtori Riikka Hirvonen, jotka tutkivat etenkin koulumaailman motivaatiohaasteita. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Peliteoria on päätöksenteon tiedettä, jota sovelletaan niin biologiassa kuin ydinasestrategioissa

Tiedeykkönen 22.2.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Matematiikan peliteoria on useimmille tuttu nobelisti Bengt Holmströmin ja matemaatikko John Nashista kertovan Kaunis Mieli -elokuvan myötä. Mutta mikä on peliteoria – ja mitä kaikkea sen avulla tutkitaan? Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matemaatikko Mikko Parviainen sekä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Klaus Kultti. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat Nashin tasapaino, haitallinen valikoituminen ja moraalikato. Esimerkit paljastavat, miksi kartellin perustaminen on houkuttelevaa – ja miksi radiotaajuuksien huutokaupat voivat mennä niin pahasti pieleen.

Fysiikan läpimurrot – suprajohtavaa grafeenia ja kaikuja maailmankaikkeuden pimeältä kaudelta

Tiedeykkönen 1.2.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Physics World -lehti valitsi vuoden 2018 tärkeimmäksi läpimurroksi tutkimuksen, jossa MIT:n tutkijat saivat tehtyä grafeenista suprajohtavaa. Tästä on virinnyt kokonaan uusi tutkimusala, twisttroniikka. Tiedeykkösessä puhutaan tästä ja parista muusta viime vuoden fysiikan alan läpimurrosta. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat kvasikiteet ja miten pimeä aine on saattanut maailmankaikkeuden alkuhämärissä vuorovaikuttaa tavallisen aineen kanssa.

Haastateltavina Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Peltonen ja kosmologian professori Kimmo Kainulainen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Musiikin ja matematiikan pitkä historia – Pythagoras kehitti intervallit ja Kepler tutki sfäärien harmoniaa

Tiedeykkönen 11.1.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Musiikki oli aikoinaan osa matematiikkaa. Tämä selittää, miksi useat kuuluisat tieteentekijät ovat olleet myös merkittäviä musiikin teorian luojia. Pythagoras havaitsi numeeriset suhteet, jotka määrittelevät musiikillisen sävelasteikon. Matemaatikko, tähtitietelijä Johannes Kepler tunnetaan planeettojen ratoja kuvaavista laeista, mutta todellisuudessa hän käytti paljon aikaa musiikkia koskevien tutkimusten parissa. Hän kehitti teorian planeettojen tuottamasta musiikista, sfäärien harmoniasta.

Tiedeykkösessä keskustellaan, miten matematiikkaa on hyödynnetty musiikin teorian luomisessa ja millaista matematiikkaa musiikkiin liittyy. Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck sekä musiikkitieteilijä, muusikko Antti Peltomaa.

Sotilaslääketieteessä varaudutaan pahimpaan – influenssapandemiat, isorokko ja pernarutto isoja biouhkia

Tiedeykkönen 4.1.2019. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja, professori Simo Nikkari kertoo Tiedeykkösessä, millaisia biouhkia tulevaisuus voi tuoda ja mihin kaikkeen sotilaslääketieteessä pitää varautua. Biotieteiden kehitys tuo uusia haasteita: yksi uhkakuva on, että isorokkovirus valmistetaan keinotekoisesti. Se olisi periaatteessa jo mahdollista. Myös uuteen influenssapandemiaan pitää varautua. Bioaseiden lisäksi ohjelmassa puhutaan kemiallisista aseista ja säteilevistä aineista. Ohjelmassa piipahdetaan myös Washingtonissa sotilaslääketieteen museossa. Taistelualueille lähtevät saavat nykyisin virtuaalivalmennusta ja telelääketieteen avulla hoitoa saadaan paikan päälle. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Mikä meitä verkossa uhkaa – kybermaailmassa rötöstellään ja vakoillaan

Tiedeykkönen 9.11.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Suomessa tapahtuu tuhansia palvelunestohyökkäyksiä vuosittain. Syyskuussa 2018 hyökkäyksen vuoksi kaatuivat Kelan, Tullin ja Veroviraston sähköinen asiointi. Verkkohuijaukset, kiristykset ja tietojen kalastelu ovat jatkuvasti yleistyneet.

Ehkä olet saanut saanut kuulla, että sinua odottaa valtava perintö tai iso arpajaisvoitto? Sinulle on myös saattanut tulla kiristysviesti. Siinä vaaditaan rahaa, jotta käyntisi pornosivustoilla ja tietokoneesi kameralla kuvattu videopätkä eivät paljastu.

Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Martti Lehto kertoo, mikä meitä verkossa oikein uhkaa – ja miten uhkiin pitäisi varautua. Käymme läpi kybersäätä ja keskustelemme kybersodasta, -pommeista ja -vakoilusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa IT-instituutin johtaja Mika Karjalainen ja kyberturvallisuusasiantuntija Marko Vatanen kertovat, miten kyberhyökkäyksiä vastaan voidaan harjoitella keino-internetissä. Toimittaja Mari Heikkilä.

Uusia hoitoja testataan jo – faagit auttavat nujertamaan sairaalabakteereita

Tiedeykkönen 5.10.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Antibiooteille vastustuskykyisten sairaalabakteerien kehittyminen on maailmanlaajuisesti iso ongelma. Tämän vuoksi tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet viruksista, faageista, joilla niitä voitaisiin tappaa. Ihan samaan tapaan kuin ihmisten keskuudessa kiertää syksyisin monenlaisia flunssaviruksia, myös bakteerit voivat saada virustartunnan – ja kuolla siihen. Nyt tutkijat valjastavat näitä bakteerinsyöjiä eli faageja hyötykäyttöön.

Tiedeykkösessä yliopistolehtori Lotta-Riina Sundberg kertoo, millaista jatkuvaa kilpajuoksua elämä mikrobien maailmassa on: faagit nujertavat bakteereita ja bakteerit puolestaan jatkuvasti kehittävät vastutuskykyä niitä vastaan. Molemmat muokkaavat alituisesti perimäänsä, jotta pärjäisivät kisassa.

Sunberg ryhmineen tutkii, miten faageja voitaisiin käyttää kalanviljelyssä estämässä haitallista flavobakteeria. Laboratoriovierailulla tutkimusavustaja Kati Mäkelä kertoo, miten faageja viljellään.
Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuori tutkii pahamaineisia sairaalabakteereita. Hän kertoo, miten bakteerit kehittyvät vastutuskykyisiksi antibiooteille. Jalasvuori etsii bakteereita tappavia faageja jätevedestä. Hän kehittää keinoa, joilla voitaisiin hoitaa esimerkiksi vaikeita haavatulehduksia, joihin mitkään antibiootit eivät enää tepsi.

Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Aivot alkavat rappeutua jo 30-vuotiaana, mutta oppimiskykyä voi ylläpitää elämätavoilla ja aivoharjoituksilla

Tiedeykkönen 21.8.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Vanha koira ei opi uusia temppuja – vai oppiiko? Aivoissa alkaa jo kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen syntyä rakenteellisia muutoksia. Myös kyky käsitellä aistihavaintoja heikkenee. Eläkeiässä rappeutuminen vain kiihtyy.

Tätä kehitystä voidaan hidastaa elämäntavoilla, kuten liikunnalla. Myös uni on välttämätön lääke, sillä nukkuessa päivän mittaan opittu painuu pysyvästi mieleen. Käytännön apua oppimiseen ja muistihaasteisiin voi löytyä erilaisista muistitekniikoista ja tarkkaavaisuusharjoituksista.

Toimittaja Mari Heikkilä vierailee Jyväskylän yliopiston monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa. Haastateltavina ovat psykologian laitoksen yliopistotutkija Piia Astikainen, yliopistonopettaja Juho Strömmer ja aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

Vierailulla selviää, miten tutkijat pääsevät EEG- ja MEG-laitteilla kurkistamaan ihmisen pään sisälle. Laitteet kertovat välittömästi, missä kohtaa aivoja sähköimpulssit kulloinkin kiitävät.

Tilastotieteessä pitää osata tulkita – jäätelönsyönti ei lisää haiden hyökkäyksiä

Tiedeykkönen 29.5.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Viisi kuppia kahvia päivässä vähentää dementiaa, pitkät ihmiset ovat älykkäämpiä kuin lyhyet ja niin edelleen. Uutisissa vilisee jos jonkinmoisia tutkimustuloksia. Tiedeykkösessä keskustellaan tänään Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmanderin kanssa, miten tutkimustulosten luotettavuutta voidaan arvioida.

Matkan varrella selviää muun muassa, mitä eroa on korrelaatiolla ja kausaliteetilla, mitä tarkoittaa p-arvo ja miksi kaksoissokkokokeet eivät sovi kaikkeen. Samalla selviää, millaisia asioita tilastotieteilijät tutkivat. Piipahdamme myös tilastotieteen yliopistonlehtori Salme Kärkkäisen työhuoneessa katsomassa kuvia pohjaeläimistä ja kuulemme, miksi tilastotieteilijä on niistä kiinnostunut.

Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Avaruusromua on liikaa – törmäykset uhkaavat toimivia satelliitteja ja tulevaisuuden avaruusmatkailua

Tiedeykkönen 4.5.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat 1950-luvun lopulla ampuivat ensimmäiset satelliittinsa maata kiertävälle radalle, sinne on singottu niitä yli 7000. Toimivia satelliitteja on reilu 1000, joten suuri osa maata kiertävistä kappaleista on nykyisin romua.

Lisäksi avaruudessa on iso määrä satelliiteista hajonneita metallikappaleita. Yli 10 cm kokoisia roskia on noin 29 000 ja tätä pienempiä yli 166 miljoonaa. Tämä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. 

Yksi romusatelliitti, joka pitäisi saada pois avaruudesta, on ESAn rakentama kaukokartoitussatelliitti Envisat, joka ammuttiin avaruuteen 2002. Se ehti toimia kymmenen vuotta, kunnes se vaurioitui. Nyt tuo linja-auton kokoinen satelliitti kiertää vaienneena romuna maata polaariradalla, joka on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä satelliittiradoista.

Ohjelmassa keskustellaan avaruusromusta laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin kanssa. Hän johtaa kestävän avaruustekniikan ja -tieteen huippuyksikköä, joka etsii ratkaisuja romuongelmaan.

Yksi mahdollinen menetelmä tehtävänsä toteuttaneiden satelliittien poistamiseen on plasmajarru. Siitä kertoo keksinnön kehittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen.
Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

 

Lintujen kevätmuutto – Suomeen tulee uusia lintulajeja, mutta monet perinteiset lajit ovat taantumassa

Tiedeykkönen 24.4.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt.
Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Modernia maailmaa ei olisi ilman katalyyttejä – ja nyt niillä tehdään jätteestäkin arvotavaraa

Tiedeykkönen 27.3.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Ilman katalyyttejä maailma näyttäisi ihan erilaiselta. Monia nykyisin käytössä olevia tavaroita ei voitaisi valmistaa: meiltä puuttuisivat esimerkiksi polttoaineet ja lannoitteet.

Viime vuosina katalyyttien merkitys on vain kasvanut, kun halutaan vähentää teollisen valmistuksen energiankulutusta ja hukkaa. Ne auttavat kehittämään ympäristöystävällisempää vihreää kemiaa.
Katalyyttien avulla voidaan esimerkiksi valmistaa hajoavia biomuoveja ja vähentää siten muovijätteen määrää. Ne mahdollistavat myös uudenlaisia tapoja tuottaa energiaa ja sitoa ilmakehässä olevia kasvihuonekaasuja.

Jyväskylän yliopistossa tutkijat kehittävät parhaillaan katalyyttien avulla keinoja, joilla biojätteestä voitaisiin jalostaa arvokkaita kemikaaleja ja polttoaineita.

Katalyyttien hyödyntämisestä keskustelevat toimittaja Mari Heikkilä ja fysikaalisen kemian professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopistosta. Haastateltavana on myös orgaanisen kemian professori Petri Pihko, joka kertoo, miten katalyyttejä tutkitaan käytännössä.

Fysiikan viime vuoden läpimurrot – tähtien törmäys synnytti planeetan verran kultaa ja platinaa

Tiedeykkönen 9.3.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Viime vuonna fysiikan alalla tapahtui jänniä. Elokuussa tutkijat bongasivat gravitaatioaaltoja mittaavien laitteiden avulla harvinaisen tapahtuman, neutronitähtien törmäyksen. Kaukana avaruudessa tapahtunut jysäys toi meille uutta tietoa gravitaatioaalloista ja gammasädepurkauksista. Lisäksi se tuotti muutaman maapallollisen verran platinaa ja kultaa.

Keskustelemme tästä ja muista fysiikan vuoden 2017 läpimurroista Jyväskylän yliopiston kosmologian professori Kimmo Kainulaisen kanssa. Ohjelmassa selviää muun muassa, millainen on tähtien elinkaari, miten syntyy mustia aukkoja ja miksi hiukkasfyysikot ovat olleet selvittämässä Egyptin pyramidin rakennetta. Kuulemme myös, millaista on kosmologin työ. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tiedeykkönen 16.2.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Biologiassa sukupuoliraja on häilyvä

Kromosomit eivät aina kerro, kuka on nainen ja kuka on mies. Kautta aikojen on syntynyt lapsia, joilla sukupuolikromosomit ovat poikkeavia. Esimerkiksi pitkällä miehellä voi tietämättään olla ylimääräinen Y-kromosomi. Joskus syntyy poika, jolla on tytön kromosomit – tai päinvastoin. Evoluutioekologian professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta kertoo sukupuolen määräytymisestä biologian näkökulmasta. Samalla kuullaan eläinmaailman ihmeellisyyksistä, kuten neitsellisestä lisääntymisestä.

Ohjelman toisessa osassa käydään katsomassa uinuvia perhosentoukkia. Mappes ryhmineen tutkii Täpläsiilikäs-perhosten varoitusvärejä sekä niiden tuottamia pahanhajuisia kemikaaleja, joilla ne karkottavat kimppuunsa hyökkäävät pedot. Niskarauhasesta ruiskautetut tipat saavat sinitiaisen pudistelemaan päätään ja peräpäästä lähtevä hajupommi karkottaa muurahaiset.
Haastateltavana professori Johanna Mappes ja erikoislaboratoriomestari Kaisa Suisto. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Matematiikan vaikeat yhtälöt kiehtovat – yksi miljoonan dollarin ongelma ratkaistu, kuusi jäljellä

Tiedeykkönen 12.1.2018. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Matematiikassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, joita tutkijat ovat pähkäilleet jo vuosikymmeniä. Seitsemän niistä tunnetaan nykyisin Millenium-ongelmina, joiden ratkaisijoille on luvattu miljoonan dollarin palkkiot.

Millaisia nämä matematiikan suuret ongelmat oikein ovat – ja miksi niiden ratkaiseminen on niin vaikeaa? Mitä hyötyä ratkaisuista on? Näihin kysymyksiin vastaa Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salo. Kuulemme myös tarinan Grigori Perelmanista, joka vuonna 2002 ratkaisi ensimmäisenä yhden Millenium-ongelmista, mutta ei huolinut rahapalkintoa.

Salo itse tutkii inversio-ongelmia, joiden selvittäminen auttaa parantamaan lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä. Kuuma aihe tutkimusalalla on Harry Potterista tuttujen näkymättömyysviittojen kehittäminen. Näyttäisi siltä, että se voi jonain päivänä olla mahdollista.
Ohjelmassa tutustutaan myös matemaatikon arkeen ja murretaan stereotypioita. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Hyperspektrikamera näkee maalauksen alle – voi paljastaa taideväärennöksen

Tiedeykkönen 18.10.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Jopa yli puolet markkinoilla kiertävistä taideteoksista on väärennöksiä, joten ongelma on laaja. Tiedeykkösessä selvitetään, miten taideväärennökset paljastuvat nykyisillä taidehistorian, fysiikan ja kemian menetelmillä.

Jyväskyläläistutkijoiden poikkitieteellinen projekti keräsi taannoin kansainvälistä huomiota, kun BBC uutisoi, että he olivat todistaneet aidoksi Claude Monet’n maalaukseksi Serlachius-museoiden teoksen. Signeeraus löytyi hyperspektrikameran avulla maalikerrosten alta.

Ohjelmassa kuulemme, miksi taideteosten tutkijat analysoivat alkuaineita ja miten he pystyvät näkemään maalikerrosten alle. Samalla paljastuu, miksi Pariisin taidemuseo Louvren alakerrassa on hiukkaskiihdytin.

Haastateltavina ovat Recenartin toimitusjohtaja, taidehistorioitsija Tiina Koivulahti, kemisti Juhani Huuskonen ja fyysikko Mikko Laitinen. Ohjelmaa toimittaa Mari Heikkilä.

 

Nanotiedettä – tulevaisuudessa saatamme nähdä kultaleimatun viruksen matkan soluun

Tiedeykkönen 19.9.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Kaupoissa on jo nanosuksia, nanohiukkasia sisältäviä aurinkovoiteita ja likaantumattomia paitoja, mutta tulevaisuudessa nanotieteen tutkimus voi tuoda vaikkapa keinoja, joilla lääkeaineet saadaan kuljetettua suoraan syöpäsoluihin. Tai ehkä pääsemme kulkemaan näkymättömyysviitan alla kuin Harry Potter konsanaan.

Ohjelmassa kiertelemme Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laboratorioissa ja keskustelemme nanotieteen kuumista tutkimusaiheista, kuten grafeenista ja DNA-origameista. Ohjelmassa selviää myös, millainen on maailman pienin kultaketju.

Haastateltavina ovat Nanotiedekeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, fysikaalisen kemian professori Mika Pettersson sekä yliopistonlehtori Jussi Toppari.

Toimittaja Mari Heikkilä.

Professorin mukaan Suomen metsiensuojelussa mennään päin puuta

Tiedeykkönen 30.6.2017. Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

Tutkijat allekirjoittivat maaliskuussa 2017 julkilausuman, jossa vastustivat hallituksen aikeita lisätä metsähakkuita. Tiedeykkösessä on haastateltavana yksi vetoomuksen kirjoittajista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
Metsäretken lomassa keskustellaan metsiensuojelusta, luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisista eläimistä, kuten kaupunkien liepeillä asustelevista liito-oravista. Kotiaho kertoo metsien ja soiden ennallistamisesta sekä siitä, miksi pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma lopulta vesittyi.
Kotiaho edustaa Suomea kansainvälisessä biodiversiteettipaneelissa, joka on ilmastopaneelin sisar. Hän kertoo, millaista työtä ryhmä tekee ja miltä ympäristönsuojelun tila näyttää maailmanlaajuisesti.
Ohjelman loppupuolella päästetään lampaat kesälaitumelle ja istahdetaan Metsähallituksen kehitysjohtaja Jussi Päivisen kanssa puhumaan perinneympäristöjen suojelusta. Toimittaja Mari Heikkilä.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna