Tsadaaa, tratatataaaa! Koskapa nämä ovat yritykseni sivut, saan vapaasti mainostaa. Joten olkaapa hyvät! Tässä mainosta toimittamastani ja kirjoittamastani Jyväskylän Nanotiedekeskuksen historiikista, joka julkistetaan 20.11. Nanotiedepäivillä. Se on myös nyt Jyväskylän yliopiston sivuilla kansikuvan kera.
Ohessa tiedote aiheesta:
Nanotiedekeskus julkaisee 10-vuotishistoriikin
Nanomailoja, DNA-elekroniikkaa ja kullattuja viruksia Jyväsjärven rannalla
Nanotiedepäivillä 20. marraskuussa julkistettava teos kertoo, miten nanoelektroniikka tuli Jyväskylään ensimmäisenä Suomessa ja miten värikkäiden vaiheiden jälkeen Ylistönmäelle saatiin rakennettua maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen poikkitieteellinen tutkimuskeskus.
Tiesitkö, että maailman pienin lämpömittari syntyi Jyväskylän Nanotiedekeskuksessa hieman epäonnistuneiden kokeiden seurauksena? Oletko kuullut, miten idea nanomailojen ja -suksien materiaalista syntyi Jyväsjärven rannalla – ja miten se liittyy Teräsmieheen? Entä miksi flunssavirusten ja kultananohiukkasten sitouttaminen yhteen on mielenkiintoista?
Muun muassa edellä mainitut kertomukset löytyvät Jyväskylän Nanotiedekeskuksen tuoreesta historiikista ”Pienestä syntyi suurta – Nano came to Jyväskylä”. Teos julkaistaan keskuksen 10-vuotisjuhlan kunniaksi Nanotiedepäivillä torstaina 20.11.2014.
– Tuntui, että nyt on sopiva hetki pysähtyä arvioimaan Nanotiedekeskuksen merkitystä. Kyseessä oli aikoinaan mittava ponnistus, kymmenien miljoonien eurojen hanke. Halusimme kertoa, mitä olemme saaneet aikaiseksi, Nanotiedekeskuksen johtaja, professori Hannu Häkkinen sanoo.
Teos käy läpi, miten nanotieteiden tutkimus asettui aikoinaan Jyväskylään, millaisin ponnistuksin Ylistönmäelle rakennettiin vuonna 2004 nanotalo ja mitä uutta tämä kaikki on synnyttänyt.
Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Mannisen mukaan nanotieteiden kokoaminen yhteen on synnyttänyt tieteenalojen rajapinnoille hyvin vahvoja tutkimusalueita.
– Osittain yhteistyötä syntyi jo pelkästään siitä, että fyysikot, kemistit ja biologit pistettiin sekaisin samaan rakennukseen. Syntyi projekteja, jotka eivät olleet aiemmin tulleet kenellekään mieleen, Manninen muistelee.
Kirjassa kuvataan, miten Jyväskylän Nanotiedekeskus toimi veturina alan yhteistyön, rahoituksen, koulutuksen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Se paljastaa myös millaisia kommelluksia alkuvaiheeseen liittyi – esimerkiksi miten yöllinen faksi Amerikasta pelasti tärkeän rahahakemuksen ja miten rakennushanke muuttui matkan varrella.
Tutkijoiden haastatteluihin perustuvan historiikkiosion on kirjoittanut tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Lisäksi teos sisältää tutkijoiden Hannu Häkkisen, Jussi Topparin ja Kari Rissasen kirjoittamat yleistajuiset esittelyt kolmesta poikkitieteellisestä tutkimusprojektista.
Nanotiedepäivät kokoavat vuosittain Jyväskylään 200–250 tutkijaa kuulemaan alan kansainvälisten huippututkijoiden pitämiä luentoja. Tänä vuonna kuullaan esityksiä mm. valoaktiivisten proteiinien rakenteesta ja dynamiikasta, epänormaalien solunjakautumisprosessien yhteydestä syövän syntyyn ja aurinkokennojen toiminnan molekyylitason mallituksesta.
Rehtori Matti Manninen julkistaa historiikin Nanotiedepäivien avajaisissa Agoran Ahtisaari-salissa 20.11. klo 9. Nanotiedepäivien ohjelma: https://www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdays/program
Lisätietoa:
Nanotiedekeskuksen johtaja, professori Hannu Häkkinen, +358 400 247973, hannu.j.hakkinen@jyu.fi
Toimittaja Mari Heikkilä, +358 40 707 9285, mari.heikkila@narratiivi.fi