Marin tiedeblogi

Laserpointteri paljastaa piraattikopion

11.12.2008 21:17 | Mari

Tutkijat ovat kehittäneet hyvin yksinkertaisen keinon, jolla kuka tahansa voi tarkistaa, onko CD tai DVD aito vai piraattikopio.

Yksinkertaisuudessaan: laserpointterin heijastus kertoo sen. Jos laserpointterin valo heijastuu levystä yhtenä pisteenä, levy on aito. Jos valopiste on isompi ja siitä lähtee kaksi vaakalinjaista viivaa, levy on piraatti.

Katso kuva aiheesta Science-lehden verkkosivuilta!

Yksinkertaista, mutta nerokasta. Ei muuta kuin kokeilemaan!

 Mari

 

Peli parantaa

30.09.2008 20:19 | Mari

Trikkikuva peilissä auttaa aivohalvauksen vuoksi toispuoleisesti halvaantunutta toipumaan, kertoi japanilainen tutkimusryhmä maailman aivohalvauskokouksessa perjantaina.

Reutersin uutisen mukaan tutkijat käyttivät peilikikkaa apuna toispuoleisesti halvaantuneen kuntoutuksessa.  Peili asetettiin keskelle siten, että näytti siltä kuin potilaan halvaantuneen puolen raajat olisivat liikkuneet silloin kun tämä liikutti terveen puolen raajoja. Optinen harha antoi aivoihin stimulaatioita, jolloin halvaantuneen puolen kuntoutuminen nopeutui.

Miten ihmeellinen on ihmismieli – ja hyödyllinen on peili!

Edellä mainitun lisäksi peili auttaa myös tehokkaasti huomaamaan, milloin kannattaisi lisätä lenkkeilyä ja vähentää herkkujen syömistä. Monikäyttöinen terapiaväline!

 Mari

 

HIV-avioliitot

06.09.2008 22:25 | Mari

Nigeriassa on ryhdytty järjestämään avioliittoja HIV-positiivisille, kertoo BBC.

Tavoittena on vähentää taudin leviämistä, sekä poistaa sairastuneiden leimautumista ja eristäytymistä yhteiskunnasta.

Idea on periaatteessa kai hyvä. Ongelmana saattaa olla se, että pari haluaisi jossain vaiheessa lapsia.

Toimisikohan HIV-puolisovälitys muuallakin? Voisi ajatella, että länsimaissakin on paljon HIV-positiivisia, jotka kaipaisivat elämänkumppania.

En tiedä.

 Mari

 

Musiikkimaku kertoo millainen olet

05.09.2008 21:23 | Mari

Tiedeblogi on ollut vähän jäissä, mutta nyt pyrin antamaan sille vähän tekohengitystä.

BBC:n sivuilla oli nimittäin mielenkiintoinen uutinen siitä, miten musiikkimaku kertoo persoonallisuudesta. Kantsii tsekata, mitä tutkimus paljastaa! Ehkä löydät itsestäsi täysin uusia piirteitä.

 Mari

 

Home saa viulun soimaan

17.06.2008 22:16 | Mari

Tulevaisuudessa uusia stradivariuksia saatetaan tehdä syöttämällä viulupuu ensin homeille. Siten puu ohenee ja äänestä tulee kauniimpi, osoittaa New Phytologist -lehdessä julkaistu tutkimus.

Stradivariuksien upea sointi liittyy puun rakenteeseen; Stradivarin aikaan ilmasto oli kylmempi ja puut kasvoivat hitaammin. Hänen viuluihinsa käyttämä puu oli siten rakenteeltaan ohuempaa.

Tutkijat käyttivät saman vaikutuksen saadakseen puun rakennetta ohentavia sieniä, jotka eivät kuitenkaan hajoittaneet puuta koossapitävää ligniiniä. 20 viikon kuluttua puu oli ohentunut 10 prosenttia. Ja voila – tuloksena oli ihanan pehmeä-ääninen soitin.

Asiasta uutisoi Nature-lehti.

 

Luopumisen tuska

12.06.2008 21:33 | Mari

Nyt se on tieteellisestikin todistettu: omista tavaroista luopuminen aiheuttaa tuskaa. Kalifornialaiset tutkijat havaitsivat, että samat aivojen alueet aktivoituivat kun koehenkilöt ostivat tai myivät tavaroita. Erona oli, että myydessä aktivoituivat aivoissa myös kivunkokemiseen liittyvät aivoalueet.

Neuron-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että omista tavaroista luopuminen on vaikeaa. Ihmiset voivat ostaa iPodin 30 dollarilla, mutta eivät ole valmiita myymään sitä alle 70 dollarilla.

Tämä selittänee, miksi esimerkiksi oman asunnon myyminen on vaikeaa: tuntuu ettei siitä saa koskaan tarpeeksi (tomppelit ostajat eivät tajua sen ainutlaatuisuutta). Mukana on tunnearvo ja luopumisen tuska.

Ehkä tämä myös selittää sen, miksi vaatekaapissa on vuodesta toiseen vaatteita, joita ei enää oikeasti tule pidettyä. On niin vaikea luopua niistä.

Nature-lehdessä julkaistuun uutiseen on tullut osuva kommentti: ”There are two driving forces in life: fear of loss and desire for gain.”

 Mari

Yksi aisti kerrallaan

03.05.2008 15:33 | Mari

Näyttäisi siltä, että lapset kykenevät käsittelemään kerrallaan vain yhden aistin antamaa tietoa. Alle kahdeksanvuotiaat eivät vielä kykene yhdistämään eri aistien välittämää tietoa, havaittiin Current Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Aikuiset kykenevät helposti yhdistämään näön, kuulon, makuaistin, hajuaistin ja tuntoaistin antaman tiedon. Tutkimuksessa havaittiin, että pienet lapset eivät kyenneet käyttämään samanaikaisesti näköään ja kosketusaistiaan päättäessään kumpi rakennuspalikoista on pidempi. Jo aiemmin samat tutkijat havaitsivat, etteivät lapset kykene yhdistämään aikuisten tavoin myöskään näköaistin ja tuntoaistin tuomaa tietoa.

Tutkijoiden mukaan havainnot voivat selittää miksi pienet lapset eksyvät niin helposti.

Tämä selittänee myös oman havaintoni siitä, miten lapset eivät teeveetä katsellessaan kuule mitään mitä heille puhuu. Toisaalta, kyseessä voi olla vain valikoiva kuulo (teeveen äärestä ei huvita useimmiten ainakaan lähteä syömään).

 Mari

Nanobakteereita – onko heitä?

21.04.2008 23:04 | Mari

Nanobakteereita ei ole olemassa, todetaan Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Sen mukaan nanobakteereina pidetyt pienen pienten bakteerien näköiset hiukkaset ovat todellisuudessa nanokokoisia kalsiumkarbonaatin saostumia.

Nanobakteereiden olemassaolosta on kiistelty pitkään. Kyseessä on suomalainen havainto. Nanobakteereita on tutkittu innokkaasti Kuopiossa. Monet mikrobiologit ovat pitäneet niitä kuitenkin huuhaana. Nyt näyttäisi siltä, että itsestään jakautuvat nanobakteerit ovat todellisuudessa kemiallisia nanohiukkasia. Tutkimuksissa verenkierrosta löydetyt ”nanobakteerit” kestivät äärimmäisiä säteilymääriä eikä niistä löytynyt DNA:ta. Niiden määrään verenkierrossa näyttivät vaikuttavan samat tekijät, jotka vaikuttavat kalsiumkarbonaatin saostumiseen.

Taitaa olla aika sanoa hyvästit nanobakteereille.

Asiasta uutisoi Nature-lehti.

 Mari

 

Nanorobotteja elimistöön

11.03.2008 14:26 | Mari

Elimistöä muokkaavien nanorobottien aikakausi on jälleen piirun verran lähempänä. Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa  japanilaistutkijat ohjasivat 17 molekyylin kokoluokkaa olevalla laitteella kahdeksaa erilaista mikroskooppista laitetta samanaikaisesti.

BBC:n haastattelemien tutkijoiden mukaan Nanorobottien avulla voitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi leikata syöpäkasvaimia tai ohjata joitain elimistön toimintoja.

Kehitys menee nykyisin hurjaa vauhtia eteenpäin. Kohta on mahdollista se, mistä vielä 10 vuotta sitten ei osattu uneksiakaan. Vähän mietityttää se, miten kaikki uudet hoidot vielä joskus pystytään maksamaan. On selvää, ettei yhteiskunta voi enää tulevaisuudessa kustantaa kaikkea kaikille.

Onkohan tulevaisuudessa jälleen tilanne se, että rahalla saa ja hevosella pääsee? Kuinka moni tippuu hepan selästä?

 Mari

 

Väri on MRSA:n kilpi

16.02.2008 21:32 | Mari

Tutkijat ovat havainneet, että eräs kolesterolilääke, BMS:n BPH-652 (ei kuulu statiineihin), estää tehokkaasti stafylokokkien kasvua. Sillä voitaisiin mahdollisesti estää metisilliinille vastustuskykyisten Staphylococcus aureus kantojen eli MRSA:n leviämistä esimerkiksi sairaaloissa, kertoo Reuters.

Staphylococcus aureus -bakteerin tärkeä suojakeino elimistön puolustusjärjestelmää vastaan on sen kullankeltainen väripigmentti (aureus = kultainen). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että geenimuunneltu väritön stafylokokki on puolustusjärjestelmälle helppo saalis.

Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että BPH-652-lääke estää pigmentin muodostumista. Tällöin elimistön puolustusjärjestelmä kykenee tuhoamaan bakteerisolut. Stafylokokkitartunnan saaneilla hiirillä bakteerien määrä väheni 98 prosentilla, kun ne saivat kyseistä lääkettä.

Mielenkiintoinen havainto! Nyt kun tiedetään stafylokokkien heikko kohta, on enemmän keinoja vaikuttaa leviämiseen. Jotkut kannat ovat nykyisin jo niin hankalia ja vastustuskykyisiä, että joudutaan annostelemaan antibioottia suoraan suoneen. Silti voi olla vaikea päästä eroon pöpöstä.

MRSA on iso riesa sairaaloissa. Se aiheuttaa verenmyrkytyksiä, vakavia leikkausten jälkeisiä tulehduksia ja vatsapaiseita. Suomessa tilanne on kohtalaisen hyvä, paitsi Pirkanmaalla, jossa tartunnat ovat vain lisääntyneet viime aikoina.

 Mari

 

Kaksi äitiä ja yksi isä?

05.02.2008 19:40 | Mari

Tutkijat ovat nyt pystyneet luomaan ihmisalkion, jolla on kaksi äitiä ja yksi isä.

BBC:n uutisen mukaan normaalista hedelmöityshoidosta ylijääneestä alkiosta siirrettiin DNA uuteen munasoluun, jossa oli jäljellä osa luovuttajan DNA:ta. Tämä tehtiin siksi, että kyseinen alkio oli vakavasti geneettisesti viallinen; siinä oli perinnöllinen virhe mitokondrioita koodaavassa DNA:n osassa.

Alkiosta olisi kasvanut lapsi, jonka mitokondriot eivät olisi toimineet normaalisti. Kyseessä on vakava sairaus, joka pahimmillaan aiheuttaa vakavan kehityshäiriön ja kuoleman.

Toisen naisluovuttajan munasoluun oli jätetty vain mitokondriota koodava DNA:n osa, jonka tarkoitus oli korvata alkiossa oleva viallinen koodi. Luovuttaja ei siten vaikuttaisi syntyvän lapsen ulkonäköön tai muihin ominaisuuksiin. Menetelmää on testattu koe-eläimillä.

Vielä eivät tutkijat kuitenkaan saaneet lupaa jatkaa koetta ja kasvattaa ”GM-vauvaa”. Alkio alkoi kasvaa normaalisti, mutta se tuhottiin kuuden päivän ikäisenä.

Ehkä olisi pitänyt arvatakin, että GM-ruoan, GM-eläinten ja GM-kasvien jälkeen seuraavana vuorossa ovat GM-vauvat. Tosin saattaa kestää vielä jonkin aikaa ennen kuin niille annetaan eettinen lupa. Joten ei kannata vielä hihkua riemusta.

Tulee varmaan vuosikymmenen kuluttua ikävä luomutuotteita!

 Mari

 

Pään raapiminen ei auta muistamaan?

01.02.2008 21:33 | Mari, joka raapii päätään pohtiessaan

Nyt se on todettu myös tieteellisesti: raapiminen auttaa kutinaan.

The Journal of Investigative Dermatology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin magneettikuvauksella (fMRI) muutoksia, joita aivoissa tapahtui raapimisen aikana. Tutkijat totesivat, että raapiminen vähensi aivoissa aktiivisuutta epämiellyttävien tuntemusten ja muistamisen alueilla. Toisaalta, se lisäsi aktiivisuutta pakko-oireisiin liittyvällä alueella.

BBC:n haastattelemien tutkijoiden mukaan havainto selittää, miksi raapiminen on niin houkuttelevaa. Se myös osoittaa, että raapiminen oikeasti auttaa kutinaan.

On mielenkiintoinen havainto, että raapimisen vaikutuksesta aivoissa muistamisen alueella aktiivisuus väheni. Tarkoittaako tämä sitä, ettei kannata enää raapia päätään kun yrittää muistella asioita? Huolestuttavaa. Tässä murentuu pitkä perinne.

Selittääköhän havainto myös sen, miksi simpanssit rapsuttavat toisiaan? Ehkä niiltäkin raapiminen häivyttää epämiellyttävät asiat mielestä. Tai ehkä siitä on tullut pakko-oire. Vai haluavatkohan ne unohtaa jotain?

 Mari, joka raapii päätään pohtiessaan

 

Stressi pois!

23.01.2008 20:28 | Mari

Ei saisi stressata, se aiheuttaa sydänvaivoja. Erityisesti alle 50-vuotiailla jatkuva stressi lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, kerrotaan BBC:n uutisessa.

Ilmeisesti koko aineenvaihdunta muuttuu stressin vuoksi. Heti aamulla stressihormoni kortisoni on koholla. Sydämen lyöntitiheyden säätely menee pieleen.

Apua, tästä tuli stressi: tiedän, että stressaan liikaa.

Silmä silmästä, hammas hampaasta, stressi stressistä.

 Mari

 

Kuvanveistäjä elää taidemaalaria pidempään

22.01.2008 16:35 | Mari

Sarjassamme mielenkiintoisia havaintoja: vanhoista taiteilijamestareista kuvanveistäjät elivät selvästi taidemaalareita pidempään, uutisoi Nature-lehti verkkosivuillaan.

Tutkimuksessa kartoitettujen 1300 – 1800 luvuilla eläneiden kuvanveistäjien keskimääräinen elinikä oli 67,4 vuotta (n = 144) ja maalareiden 63,6 vuotta (n = 262).

Syyksi epäillään kuvanveistäjien fyysisesti raskasta työtä, joka pitää kehon kunnossa. Maalareilla elinaikaa saattavat myös lyhentää maalauskemikaaleista lähtevät haitalliset höyryt ja väreissä olevat myrkyt.

Ehkä pitäisikin ruveta harrastamaan ”taivaanrannan” maalaamisen sijaan veistämistä.

 Mari

 

Missä menee raja?

17.01.2008 21:27 | Mari, joka yhä pohtii eettistä näkemystään

On vaikea päättää, mitä mieltä olisi kaikista nykyisistä kantasolututkimuksen edistysaskelista.

Sinänsä periaatteessa on hienoa, että aikuisen soluista voidaan terapeuttisella kloonauksella tai ihosoluja geneettisesti muokkaamalla saada kaikiksi eri solutyypeiksi erilaistuvia kantasoluja. Mikä mahtava tilaisuus hoitaa sairauksia, etenkin vaikeita perinnöllisiä sairauksia, joihin ei aiemmin ole ollut hoitoa!

Silti hieman epäilyttää: Missä kulkee raja? Ja kuka siitä päättää?

Britanniassa annettiin lupa tehdä myös hybridejä eli käyttää terapeuttisessa kloonauksessa ihmisen munasolun sijaan eläimeltä saatua munasolua. Syynä on se, että hedelmöityshoidoista ylijääneistä ihmisen munasoluista on pulaa.

Sinänsä ei ole vaaraa, että sivutuotteena syntyisi vaikkapa ihmisen ja lehmän hybridi, mutta lajien välisten raja-aitojen ylittäminen kuulostaa hurjalta. Tietenkin toisessa vaakakupissa ovat hyödyt: joku parantumattomasti sairas voi saada uuden elämän.

En silti tiedä antaisinko lupaa. Vaikea kysymys.

Usein puhutaan, että tavalliset ihmiset vastustavat geeniruokaa ja tällaisia uusia terapioita, koska eivät tiedä asioista tarpeeksi. Ehkä se onkin osittain totta: kaikki uusi ja tuntematon pelottaa. Toisaalta, vaikka koen itsekin molekyylibiologiaa tehneenä tietäväni riittävästi, en silti kannata kaikkea.

Jokaisella mielestäni saa ja tulee olla oikeus yhtä lailla vaikuttaa eettisiin rajoihin. Eikä siinä ole kyse vain tietämyksen tasosta. ”Tavalliset” ihmiset ovat yhtä hyviä asiantuntijoita etiikassa kuin tiedemiehetkin – tai parempia – sillä heidän työnsä ja rahoituksensa ei ole kiinni tutkimuksen etenemisestä.

Mielestäni molekyylibiologian eettisistä kysymyksistä pitäisi keskustella vielä enemmän julkisesti. Tiedemiehet voisivat tuoda asiantuntemuksensa, tavalliset ihmiset eettisen näkemyksensä.

Ei kaiken pitäisi olla sallittua, vaikka se onkin mahdollista. Jo keinotekoisesti risteyttämällä voi saada monenlaisia eläinhybridejä aikaiseksi, mutta geeniteknologian avulla pystytään kaatamaan kaikki raja-aidat.

Itse en haluaisi nähdä esimerkiksi oikeaa kentauria. Ne sopivat vain satuihin.

Vaikeampaa on kuitenkin ratkaista, millaisia hoitoja on kuolemansairaan saatava tulevaisuudessa. Mikä on sallittua elämässä ja kuolemassa?

 Mari, joka yhä pohtii eettistä näkemystään

 

Popsi porkkanaa!

15.01.2008 16:39 | Mari, joka on itsekin geenimuunnellut, mutta vain bakteereita

Vaikka en pidä geenimuunneltua ruokaa vaarallisena nauttia tai terveysuhkana, mielestäni suurin osa kehitteillä olevista sovelluksista on yksinkertaisesti täysin turhia. Ja eettisesti ja ekologisesti arvelluttavia.

Nyt BBC uutisoi, että tutkijat ovat kehittäneet porkkanan, joka vapauttaa 41 prosenttia normaalia enemmän kalsiumia. Ideana on estää osteoporoosia vanhuksilla, mikä sinänsä kuulostaa ihan hyvältä. Mutta oikeesti: eikö sen kalsiumin voisi napata pillerinä?? Silloin tietäisi paremmin myös miten paljon sitä on tullut nautittua.

 

Yhtä turhalta mielestäni kuulostavat geneettisesti muunnellut perunat, joissa on vähemmän tärkkelystä ja vettä. Siten ne imevät vähemmän öljyä uppopaistossa, joten ranskikset ovat terveellisempiä.

Hei haloo! Eikö voisi ennemmin järkeistää sitä ruokailua muuten kuin tekemällä roskaruoasta ”terveellisempää”?

Vielä kasvien geenimuuntelun alkuvaiheessa kokeiluja perusteltiin sillä, että saadaan enemmän ruokaa ja ”maailma pelastuu”.

Kymmenen vuotta sitten kehitetty kultainen riisi oli hyvä esimerkki: se sisältää A-vitamiinia, jotta köyhät kehitysmaiden ihmiset säästyisivät puutostiloilta. Ei sitä taida silti kovin moni kehitysmaan ihminen syödä. Ja loppujen lopuksi: onko se edes mikään oikea ratkaisu?

Mielestäni ongelma on ihan muualla kuin vitamiineissa. Ruokaa maailmassa olisi riittävästi, mutta sitä ei haluta jakaa.

Toisaalla kuollaan, kun syödään liikaa. Toisaalla kuollaan nälkään ja janoon.

Ongelma on poliittinen, logistinen, eettinen ja taloudellinen – ja pitkälti meidän länsimaisten ihmisten halusta kiinni.

 Mari, joka on itsekin geenimuunnellut, mutta vain bakteereita

Hyvä NIH!

12.01.2008 10:48 | Mari

Mahtavaa, huhtikuusta alkaen entistä suurempi osa bio-/lääketieteellisistä tutkimusartikkeleista on nähtävissä kokonaisuudessaan netissä! National Institutes of Health (NIH) nimittäin päätti, että yhdysvaltalaistutkijoiden on toimitettava hyväksytyistä vertaisarvioiduista artikkeleistaan versiot julkaistavaksi kokonaisuudessaan PubMedissa. Muutoin saattaa jatkossa rahoitus jäädä saamatta.

Käytännössä 7. huhtikuuta alkaen julkaistavista artikkeleista tulee olemaan siis kokoversio, joka ei tosin ole layoutiltaan sama kuin lehdessä (jos lehdellä ei ole free access eli artikkelit vapaasti luettavissa).

Tämä on iso parannus. Osa tärkeistä lääketieteen ja bioalan tiedelehdistä panttaa nimittäin edelleen noita full-text-versioitaan. Yliopistolta niitä pääsee lukemaan, mutta muualta ei. Onhan se totta, että jos valtion pussista rahoitetaan tutkimusta, kyllä valtion (eli kansalaisten) pitää päästä myös näkemään niiden sato!

Asiasta uutisoi Science-lehti, jonka uutinen toivottavasti säilyy open access -kamana :).

 Mari

Myös Britanniassa oksennetaan

12.01.2008 21:27 | Mari

Englannissa ja Walesissa jo lähes kolme miljoonaa ihmistä on sairastunut tänä talvena noroviruksen aiheuttamaan mahatautiin.

BBC:n uutisen mukaan virusepidemia on levinnyt epätavallisen varhain tänä vuonna.

Liekö joku nokialainen vieraillut Britanniassa?

 Mari

 

Tästä se alkaa!

11.01.2008 19:56 | Mari

Tänään aloitin kotisivun pidon ja samalla bloggaamisen. Mistähän sitä aloittaisi? Maailma on niin täynnä ihmeitä!

Pitänee ihan ensimmäiseksi kirjata ylös seuraava asia (jälkipolville todistukseksi): ennustan, että ihosoluista kantasoluja tehnyt tutkimusryhmä saa nobelin palkinnon. Uskoakseni jopa aika nopeasti.

Olen ylpeä siitä, että arvasin oikein aikoinaan RNAi:n suhteen (nobeli tuli siitä nopeammin kuin osasin kuvitellakaan, jo vuonna 2006). Tästä on jopa todistusaineistoa: tarjosin aikoinaan RNAi-juttuideaa Hesarille (tiedesivuille: Rna:n häirintä hiljentää geenit) ja siinä kerroin aiheen olevan nobelkamaa.

No, tuo ihosoluista kantasolujuttu ei sinänsä ole kovin villi arvaus. Se on merkittävä juttu. Veikatkaa tekin nobeleita, foorumi on vapaa!

 Mari